Japani marraskuussa

Marraskuun valoa junan ikkunasta Tokiossa

Marraskuu on Japanissa myöhäissyksyä, mutta toisin kuin Suomessa, aurinko paistaa ja lämmittääkin vielä mukavasti. Loka-marraskuu onkin suomalaisittain katsoen parhaita aikoja vierailla Japanissa, sillä kaamosmasennuksesta ei ole tietoakaan. Päinvastoin.

Kerrospukeutuminen on valttia. Vuodesta riippuen voi olla hyvinkin viileä tai välillä, etenkin auringossa, hyvinkin lämmin. Talvi tekee kuitenkin tuloaan. Aamuisin mittari saattaa näyttää paria astetta, iltapäivällä se kipuaa kymmenen, joskus jopa seitsemäntoista asteen tienoille. Kaulaliinat ja kevyet talvitakit tulevat tarpeeseen, toisinaan on tarvetta kunnon alusvaatteillekin, kuten pitkille kalsareille ja sukkahousuille. Hankalaksi pukeutumisen tekee lämmitys, joka saattaa olla tuskastuttavan kuuma sisätiloissa, kun taas ulkona puhaltavat kylmät tuulet.

Tokiolaispukeutumista marraskuussa

Valoisuuden lisäksi parasta japanilaisessa marraskuussa on ruska. Se aloittelee jo lokakuulla ja puhkeaa täyteen komeuteensa marraskuussa. Mikä tietää myös täysiä hotelleja ja bussilastillisia japanilaisturisteja suosituimmissa ruskakohteissa niin temppeleillä, puutarhoissa kuin luontokohteissakin. Paikalla onkin oltava yleensä ajoissa – tai nautittava suosiolla hyväntuulisesta kanssaseurasta, jota riittää. Ruskaretken jälkeen lämmitellään onsenin kuumissa lähteissä – ja syödään hyvin.

Ruskan etenemistä voi seurata netistä täällä. Hyvä on myös muistaa, että ylhäällä vuoristossa, missä on viileämpää, ruska on parhaimmillaan aiemmin kuin alhaalla kaupungissa.

Marraskuu on myös kulinarismin aikaa. Kun vedet jäähtyvät, alkaa kala olla parhaimmillaan. Lause ”abura ga notteru” tarkoittaa, että kalassa on rasvaa, ja se juuri tekee siitä niin herkullisen. Muuten syödään lämpimiä ruokia, kuten nuudelikeittoja (udon, soba, raamen), nabe-patoja, sukiyakia, odenia ja muuta vastaavaa.

Udon-teishoku aamiaisella

Oman lisänsä marraskuuhun tuovat erilaiset tapahtumat. Marraskuun 15. päivän tienoilla, torstaina, saapuvat kauppoihin ranskalaiset Beaujolais Nouveau -pullot. Eivätkä vain Tokion trendibaareihin, vaan ruokakauppoihin ja konbini-kioskikauppoihin kautta maan! Japani on ylpeä korkatessaan Beaujolais Nouveaut ennen ranskalaisia…

Mutta toki on omiakin juhlia. Sadonkorjuuta ja muuta. Ehditään viettää myös kiitospäivää, joka yllättäen ei ole ollenkaan amerikkalaistyylinen, vaikka samalle ajankohdalle osuukin. Japanissa kinrou kansha no hi on työstä kiittämisen päivä ja samalla yleinen vapaapäivä. Katukuvassa se ei tosin näy mitenkään, vaikka paikallisia tapahtumia saatetaankin järjestää. Juhlan taustalla on pitkän historian omaava sadonkorjuujuhla Niiname-no-matsuri. Nykyisen muotonsa juhla on saanut toisen maailmansodan jälkeen.

Ruskan lisäksi marraskuussa ihaillaan ensimmäisten kamelioiden kukintaa. Nyt kukkivat kauniisti vaaleanpunaiset ja valkoiset sazanka-kameliat. Neidonhiuspuut ovat värjäytyneet keltaisiksi. Ja istutuksissa näkyy orvokkeja, syklaameja ja koristekaaleja.

Camellia sasanqua eli sazanka.

Aiemmat kuukausikatsaukset löytyvät täältä: maaliskuu ja lokakuu.

Kombu ei ole kertakäyttötavaraa

kombu_kuivatus

Nykyisessä kertakäyttökulttuurin läpäisemässä maailmassa tuppaa unohtumaan vanha kunnon mottainai-periaate. Että hukkaan menee, jos ei loppuun asti käytä.

Että mitä sitä nyt hyvää kombuakaan heti pois heittämään, mottainai, siitähän lähtee makua vielä ainakin pariin kolmeen kertaan. Ei tarvitse muuta kuin korkeintaan huuhtaista kombut nopeasti kylmän veden alla ja nostaa ilmavaan paikkaan kuivamaan.

Kuivattu kombu on taas käyttökelpoista kun sitä tarvitaan. Ja lopulta ne voi tietenkin myös syödä. Hyväähän se on ja mitä sitä nyt poiskaan heittämään… mottainai!

Kanteleita Tokiossa (ja miten kauniisti se soikaan!)

kantele

Tokio on suurkaupunki, josta löytyy aivan mitä tahansa. Kuten supisuomalaisia kanteleita. Hieraisin pari kertaa silmiäni, mutta niitä tosiaan oli esillä paperikauppa Naon vieressä olevan myymälän ikkunassa. Myymälä oli itse asiassa erikoistunut erilaisiin kannelsoittimiin.

Asia ei ole ehkä aivan niin erikoinen kuin ensialkuun ajattelisi. Onhan japanilaisilla omat kanteleensa eli kotonsa ja shamiseninsa. Tämän tyyppinen soitin on ikivanha ja sen variaatioita löytyy varmaan kaikkialta maailmasta. Olemmeko me suomalaiset vain unohtaneet kanteleen olemassa olon? Olisiko aika löytää kannel uudelleen, vaikka sitten pitemmän mutkan eli Japanin kautta?

Kauppa näyttää tekevän yhteistyötä rääkkyläläisen Koistisen Kanteleen kanssa, mikä johdatti minut japanilaisen kannelmusiikin pariin. Täältä löytyy mielenkiintoinen haastettelu aiheesta. Japanissa kanteleen soittajia on Suomen jälkeen eniten maailmassa, kannelseura Nihon Kantele Tomonokai on toiminut vuodesta 2008 alkaen ja sillä on jäseniä parisen sataa.

Ja näin kauniisti se soi! Mitsuko Sato soittaa Kalevala-hymnin 38-kielisellä kanteleella.

Tokion kantelekauppa löytyy washipaperiin erikoistuneen myymälän, Paper Naon vierestä Bunkyon alueelta. Metro: Sengoku station, Mita Toei -linja, Exit 2A, mistä jatketaan kävellen katua alaspäin viitisen minuuttia.

Tässä vielä muutamia fiilistelykuvia tokiolaisen kantelekaupan ikkunasta:

kantele002 kantele003 kantele004 kantele005

Paperikauppa Tokiossa: Paper Nao

papernao

Jos etsit käsintehtyä paperia Tokiossa, tässä pieni vinkki. Paper Nao on käsintehtyyn washipaperiin erikoistunut kauppa, jonka valikoimista löytyy yli 250 erilaista paperilaatua.

Myymälään kannattaa poiketa ihan vain ihastelemaankin, näytteillä on useita paperimalleja sekä esimerkkejä, mitä niistä voi tehdä. Kuvaamiseen suhtautuminen oli sen sijaan nihkeää, minkä vuoksi postauksen kuvat ovat lähinnä kaupan ulkopuolelta… Mutta älkää antako sen haitata, vaan menkää paikan päälle katsomaan.

papernao002

papernao003

Paper Nao sijaitsee Bunkyon alueella Koishikawa Korakuen -puutarhan ja Sugamon kauppakadun välissä. Lähin metroasema on Sengoku, josta poistutaan uloskäynnistä 2A ja kävellään viitisen minuuttia katua alaspäin.

Suomalaisia ihastuttaa Paper Naon naapurissa oleva kauppa, jonka ikkunassa on esillä ihka aitoja kanteleita. Niin, Tokiosta löytyy todella aivan mitä tahansa…!

PAPER NAO
4 Chome-37-28 Hakusan, Bunkyo, Tokyo 112-0001, Japani
Avoinna ma-la klo 10–18, suljettu sunnuntaisin ja pyhäpäivisin.
Metro: Toei Mita -linja, Sengoku Exit 2A

papernao004

Japani lokakuussa

Neidonhiuspuu (Ginkgo biloba)
Neidonhiuspuu (Ginkgo biloba)

Lokakuu on parhaita vierailuajankohtia Japanissa. Syyskuun taifuunit ja toisaalta loppukesän helteet alkavat talttua, mutta päivisin on yhä lämmin.

Mukaan kannattaa pakata kevyitä housuja ja paitoja, t-paidassakin usein tarkenee hyvin päiväsaikaan. Varsinaiset hellevaatteet ovat toki jo liian kesäisiä. Iltoja ja sateisia päiviä varten tarvitaan pitkiä housuja ja pitkähihaista vaatetta. Pohjoisessa ja vuoristoalueilla on tietenkin viileämpää kuin etelämmässä, sekin on hyvä ottaa huomioon, ja kuun loppuvaiheilla säät voivat yleisestikin muuttua viileämmiksi.

Syksyä kohti silti mennään. Ruska-aika aloittelee pikkuhiljaa. Ensin punertavat kirsikkapuut, jotka vähitellen tiputtavat lehtensä. Matalat pensaat värjäytyvät nekin vähitellen tummanpunaisiksi. Ruskan kohokohta on japaninvaahteroiden ja neidonhiuspuiden värit, mutta niitä saadaan usein odottaa marraskuuhun. Ruska etenee Hokkaidolta Kyushulle ja sitä voi seurata esimerkiksi täältä.

Japanissa kukkii koko vuoden. Lokakuussa kosmoskukat ovat komeimmillaan ja kinmokusei-pensaiden pienet, oranssit kukat levittävät ympärilleen miellyttävän makeaa tuoksua. Pihoissa ja puutarhoissa ihastuttavat Murasaki Shikibu -pensaat, joiden marjat ovat upean purppuraiset.

Kadun ylitys Tokiossa
Kadun ylitys Tokiossa
Kosumosu eli kosmoskukka (Cosmos)
Kosumosu eli kosmoskukka (Cosmos)

Syksy on myös kulinarismin aikaa. Kun meret alkavat viiletä, on kala parhaimmillaan. Syksyn tunnetuin kalaherkku on sanma eli japaninsauri, joka tarjotaan usein grillattuna.

Muita syksyn herkkuja ovat sienet, neidonhiuspuun marjat (ginnan), kurpitsa (kabocha), kastanjat (kuri), mandariinit (mikan), kaki-hedelmät ja omenapäärynät (nashi). Höyryävän lämpimät oden ja nabe -ruoat alkavat nekin näkyä katukuvassa.

Oden konbini-kaupassa
Oden konbini-kaupassa

Lokakuussa puidaan monin paikoin riisit ja järjestetään erilaisia festivaaleja sadonkorjuun ja iltojen pimenemisen merkeissä.

Tokion Wasedassa pääsee seuraamaan ratsastavien jousimiesten taistoa (yabusame), kun taas Kiotossa järjestetään kuuluisa  tulifestivaali (Kurama himatsuri). Katso tarkemmin lokakuun festivaalit täältä.

vaahteranlehtikoristeet
Syksyisiä festivaalikoristeita.

Kymmenen jeniä hyttysiä vastaan

juenTokiosta tuli vinkki.

”Onko sinulla kymmenen jenin kolikkoa? Laita se ikkunan alle, parvekkeelle, tai missä ikinä sinulla onkaan vesiastia tai märkä oja tai muu, missä ne hyttyset viihtyvät. Viiden jenin kolikko ei käy, vain kymmenen.”

Hetkeä myöhemmin tuli uusi viesti.

”Toistaiseksi on toiminut! Ei hyttysiä sisällä!”

Olisiko noin? Kokeillaan! Oman ikkunan alla ei tosin olen ojia eikä mitään astioita, joissa vesi seisoisi. Mutta hyttysiä, niitä kyllä on. Ei riesaksi asti, mutta sen verran kuitenkin, että sääret ovat paukamoilla, jos ei tarpeeksi nopeasti ehdi läppäistä.

Vesiastiaksi pääsi vanha simpukankuori, johon kolikko sopi täydellisesti. No, tämä on kaiketi vain esteettinen juttu. Mutta jos ikkunasi alla on vesiallas tai muu kosteikko, jossa vesi seisoo ja missä hyttyset muhivat, niin vippaapa sinne kymmenen jenin kolikko. Kuka tietää, ehkä homma tosiaan toimii?

Mikä taika kymmenen jenin  kolikossa (japaniksi juu-en kouka十円硬貨) sitten on? Kaipa sillä on jotakin tekemistä kolikon metallikoostumuksen kanssa, joka on 95% kuparia. Muita materiaaleja ovat sinkki (3-4%) ja tina (1–2%).