Toukokuun lopulla Okinawaa kuohutti tapaus, jossa amerikkalaistukikohdan työntekijä ja entinen merisotilas raiskasi nuoren paikallisen naisen, murhasi tämän ja jätti ruumiin metsään. Tapaus sai paljon julkisuutta myös ulkomailla, koska presidentti Obaman historiallista vierailua Hiroshimassa odotettiin viikkoa myöhemmin.
Yhdysvaltain armeija yritti tyynnytellä mielialoja asettamalla tukikohtiensa työntekijöille ja sotilaille kuukauden pituisen (27.5.–24.6.) alkoholinkäyttökiellon ja määräyksen palata tukikohtaan puoleen yöhön mennessä.
Tänään Okinawalta on kuitenkin uutisoitu tapauksesta, jossa 21-vuotias amerikkalainen naissotilas Aimee Mejia on syytettynä rattijuopumuksesta ja onnettomuuden aiheuttamisesta. Kadenan tukikohdan lähellä puolen yön tienoilla autoillut Mejia ajautui vastakkaiselle kaistalle ja törmäsi kahteen vastaan tulevaan autoon, joiden matkustajista kaksi loukkaantui. Poliisin mukaan naisella oli alkoholia veressä kuusi kertaa enemmän kuin on sallittu. Nainen ensin myönsi tapahtumat, mutta myöhemmin kiisti puheensa.
Yhdysvaltain Japanin suurlähettiläs Caroline Kennedy on pahoitellut tapausta ja luvannut toimia yhteistyössä Japanin viranomaisten kanssa tapauksen selvittämiseksi.
Japanin poliisi on pidättänyt amerikkalaisen sotilastukikohdan työntekijän epäiltynä 20-vuotiaan japanilaisnaisen raiskauksesta ja murhasta. Huhtikuussa kadonneen naisen jäänteet löydettiin metsiköstä viime torstaina. Mies on tunnustanut tekonsa.
Entinen merijalkaväen sotilas Kenneth Franklin Shinzato, 32, työskenteli Yhdysvaltain Kadenan sotilastukikohdassa siviili-insinöörinä. Hän on myöntänyt pakottaneensa naisen autoon ja raiskanneen tämän, minkä jälkeen hän kuristi ja puukotti naisen kuoliaaksi. Ruumiin hän sulloi matkalaukkuun ja jätti kilometrien päässä sijaitsevaan metsikköön. Shinzaton autosta löytyneiden verijälkien DNA on todettu kuuluvan kuolleelle naiselle. Shinzato ei tuntenut uhriaan.
Shinzato on naimisissa japanilaisen naisen kanssa, jonka sukunimeä hän myös käyttää. Hänen oma sukunimensä on Gadson.
Raiskausmurha on saanut okinawalaiset jälleen vaatimaan Yhdysvaltain sotilastukikohtien sulkemista. Amerikkalaissotilaat ja tukikohdan työntekijät ja heidän perheenjäsensä ovat syyllistyneet useisiin raiskauksiin, murhiin ja ryöstöihin Okinawalla. Syylliset joutuvat harvoin vastuuseen teoistaan.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama vierailee Hiroshimassa, on tänään kerrottu julkisuuteen. Hienoa. Se on ensimmäinen askel. Obamasta tulee näin ensimmäinen Hiroshimassa vieraillut Yhdysvaltain istuva presidentti. Häntä ennen Hiroshimassa on vieraillut ainoastaan Jimmy Carter, mutta vasta presidenttikautensa jälkeen.
Obama ei toki matkusta varta vasten Hiroshimaan, vaan vierailee kaupungissa Japanissa pidettävän G7-kokouksen yhteydessä. Moni olisi tosin toivonut Obaman osallistuvan Hiroshiman atomipommi-iskun vuosipäivän muistotilaisuuteen, mutta parempi tämäkin kuin ei mitään. Lue loppuun →
Kerryllä tunteellinen hetki Hiroshiman muistomerkillä, kuiskasi jotain japanilaiskollegalleen – video
Jos et ole lukenut päivän uutisia, arvaisitko, miltä sivustolta ylläoleva otsikko on peräisin?
Iltapäivälehti? Seiska (jos Seiskaa kiinnostaisi ulkomaanuutiset)? Kenties jokin satiirilehti?
Ei. Tämä otsikko on Suomen eduskunnan alaisuudessa toimivan valtakunnallisen julkisen palvelun yleisradiotoimintaa harjoittavan viestintäyhtiön Yleisradiontyylinäyte. Itse uutinen jatkaa samalla tyylillä:
Kerry ei pitänyt puhetta seremonian aikana, mutta hänen kietoi kätensä Japanin ulkoministeri Fumio Kishidan ympärille, ja kuiskasi jotain Hiroshimasta kotoisin olevan Kishidan korvaan.
Voimme vain arvailla, mitä tänä vahakabinetista karannut amerikkalaispoliitikko supisi Japanin ulkoministerin korvaan. Ehkä hän kysyi, että kuinka monta sinun sukulaistasi me pistettiin savuksi? Kuka ties kuiskutteli vihjailuja tulevista maanjäristyksistä ja tulvista tai ihan vaan toiveestaan päästä vessaan. Tai ehkä hän vain laskeskeli, että tämä näyttää hiton hyvältä kameroiden edessä.Lue loppuun →
Yle kirjoitti tänä aamuna Japanin nk. turvallisuuslaista, jota pääministeri Shinzō Abe on runnomassa tänään läpi kansan voimakkaasta vastustuksesta huolimatta. Uutinen oli hyvin erikoisella tavalla kirjoitettu. Jo otsikko, ”Japani valmis lähettämään sotilaita ulkomaille – hallitus aikoo jyrätä opposition kapinan”, antaa käsityksen, että kyseessä on mikä tahansa poliittinen päätös, josta puolinukuksissa olevat poliitikot puolileikillään kiistelevät. Asia ei ole aivan näin.
Ylen jutusta puuttuvat kaikki maininnat jatkuvista mielenosoituksista, joihin on osallistunut satojatuhansia ellei miljoonia ihmisiä. Se jätti kokonaan kertomatta, että Aben toimet ovat perustuslain vastaisia ja että Abea vastustustaa lainoppineet, yliopistot professoreineen, entiset pääministerit, intellektuellit, kulttuuriväki, opiskelijat, äidit, nuoret perheet, keski-ikäiset miehet, jne. Tavalliset ihmiset ovat järjestäytyneet Abea vastaan. Se jättää myös kokonaan mainitsematta, että tätä lakia kutsutaan Japanissa yleisesti sotalaiksi, ei turvallisuuslaiksi, kuten sitä amerikkalaiseen tyyliin virallisesti kutsutaan.
Heti jutun alkuun kirjoitetaan näin: Japani varautuu Kiinan ja Pohjois-Korean kasvavaan voimaan. Jos lait hyväksytään, Japani pystyy myös helpommin osallistumaan kansainvälisiin rauhanturvatehtäviin. Kuinka ihmeessä Yle saa käännettyä sotatoimet rauhantehtäviksi?? Abe on muuttamassa Japanin itsepuolustusjoukkoja täysvaltaiseksi armeijaksi, joka voi ”puolustaa” hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaistaan eli Yhdysvaltoja. Se tarkoittaa, että Japani voi sotia Yhdysvaltojen sotia missäpäin maailmaa hyvänsä. Itsepuolustusjoukkoina ne ovat tehneet nimenomaan rauhanturva- ja auttamistyötä. Tämän lain myötä Japanin armeija saisi luvan hyökätä, ei pelkästään puolustaa omaa maataan. Miksi Yle kääntää asiat toisinpäin??
Juttu jätti myös kertomatta kokonaan, että tunnelmat ovat Japanissa tällä hetkellä todella kireät. Ensimmäistä kertaa vaikuttaa siltä, että japanilaiset ovat valmiita vallankumoukseen, jos hallitus itsepintaisesti ja röyhkeästi kieltäytyy kuulemasta kansan ääntä.
”Yhdysvallat kiittää, Kiina arvostelee”, jutun lopussa todetaan. Kyllä. Yhdysvallat kiittää, miksipä ei, sillä tämä lakimuutos on Yhdysvalloista lähtöisin oleva hanke. Abe toimii kuten Obama käskee. Abe loves Obama, Obama loves Abe, kuten Oliver Stone varoituspuheessaan totesi jo pari vuotta sitten.
Kuten juttu mainitsee, Abe todellakin yrittää selittää lainmuutoksen tärkeyttä Kiinan ja Korean uhalla. Se on Yhdysvalloista opittu temppu, sillä se, joka tätä lakia haluaa ja joka haluaa Japanin taistelemaan omia sotiaan, on juurikin Yhdysvallat. Ja siitä puhutaan tällä hetkellä Japanissa. Nykyisessä maailmantilanteessa, missä Yhdysvaltoja ja sen toimia ei sovi arvostella, on tietenkin luonnollista että suomalainen Yleisradio (vai: Hallituksenradio?) ohittaa tämän näkökulman täysin.
On toki mahdollista, että Pekingistä käsin on vaikea hahmottaa mitä Tokiossa tai muualla Japanissa tapahtuu. Tai sitten on luettavissa, että länsimaisella tiedonvälityksellä on tietyt säännöt, joita sen tulee noudattaa ja ne säännöt sanellaan valtameren toisella rannalla.
Alla oleva video ulkomaisten kirjeenvaihtajien klubilta antaa toisen näkökulman asiaan. SEALDS (Student Emergency Act for Liberal Democracy-s) on japanilainen opiskelijajärjestö, joka on perustettu Abea ja hänen sotalakiaan vastaan. SEALDSin puheenjohtaja Aki Okuda (23) puhui myös parlamentin istunnossa tiistaina, syyskuun 15. päivä. Hän aloitti toteamalla:
”Minun nimeni on Aki Okuda. Olen yliopisto-opiskelija. Toimin opiskelijajärjestössä, jonka nimi on SEALDS. Olen pahoillani että joudun toteamaan tämän ääneen, mutta näen monien nukkuvan täällä. Toivottavasti ette pahastu, mutta olkaa hyvä ja kuunnelkaa mitä minulla on sanottavani.”
Video on tulkattu englanniksi.
Lisäys illalla klo 23. Lakiesitys meni läpi, kuten olettaa saattoi. Suomen nyhverölehdistö etunenässä Yle ja HS kirjoittivat asiasta juuri niin lyhyesti ja neutraalisti kuin (ulko)vallan pikku puudeleiden sopiikin. Tämä on hyvä kirjata ylös.
Järjestäjien mukaan jopa 120 000 ihmistä kerääntyi eilen sunnuntaina Tokion parlamenttitalon eteen osoittamaan mieltään pääministeri Shinzō Abea ja nk. kollektiivisen puolustamisen sallivaa lakia vastaan. Mielenosoitus on yksi suurimmista Japanissa koskaan järjestyistä.
Aben tarmokkaasti eteenpäin viemä lakiesitys on jo mennyt läpi parlamentin alahuoneessa ja seuraavaksi se käsitellään ylähuoneessa syyskuussa. Suurin osa japanilaisista on lakia vastaan. Uhkana on, että lain varjolla Japani joutuisi taistelemaan liittolaisensa USA:n sodissa.
Kuten yllä olevasta videosta näkee ja kuulee, tunteet kävivät kuumina, kun ihmiset vaativat Aben eroa. He huutavat mm. ”Sensou hantai!” eli sotaa vastaan ja ”Abe wa yamerou!” eli eroa Abe. Huomioitavaa on myös, että kukaan ei käytä Abesta kunnioittavaa ilmaisua.
Mielenosoittajien joukossa oli opiskelijoiden lisäksi keski-ikäisiä, vanhuksia sekä nuoria vanhempia ja äitejä lapsineen.
Suomessa uutisointi oli vähäistä, mutta tällä kertaa Yle sentään nosti asian esiin, eikä se edes yrittänyt erityisesti kaunistella asioita. Pisteet siis Ylelle! Hesari puolestaan piti suunsa supussa. Kuinkas muutenkaan…
Isoimmassa plakaatissa Aben kuvan kera lukee ”Saraba dokusaiša” eli hyvästi diktaattori. Punaisessa kyltissä lukee ”Sensou sasenai” eli älä anna heidän lähteä sotaan/emme anna heidän viedä meitä sotaan, ts. emme anna heidän eli hallituksen viedä meitä sotaan. Valkoisessa kyltissä lukee ”Abe seiken NO” eli sano EI Aben hallituksen vallalle. Lue koko uutinen täältä.
Toisin kuin suomalaisestakin valtamediasta voisi ymmärtää, Japanin kansa ei ole pääministeri Shinzō Aben takana. Aben puhetta 70 vuotta sodan päättymisen jälkeen ei kuunneltu hörökorvin ainoastaan Kiinassa ja Koreassa, vaan myös Japanissa, jossa Aben odotettiin pyytävän anteeksi Japanin sodanaikaisia rikoksia ja tuottamaa tuskaa. Aben sanamuodot pantiin myös kotimaassa merkille.
Japanissa ollaan paitsi huolissaan myös vihaisia nk. kollektiivisen puolustuksen hyväksyvästä ”turvallisuuslaista”, jota Abe on runnomassa läpi kansan vastustuksesta huolimatta. Laki antaisi Japanille mahdollisuuden puolustaa liittolaisiaan, eli käytännössä Yhdysvaltoja, täysvaltaisena armeijana. Lakia pidetään perustuslain vastaisena.
Abea vastaan on noussut koko joukko maan älymystöä, 90 yliopistoa, keski-ikäisiä ihmisiä, yliopisto-opiskelijoita – jopa nk. teini-idolit ovat ilmaisseet olevansa pääministeriä vastaan.
Olen kirjoittanut aiheesta aikaisemmissa postauksissa, joten tässä lyhyenä tiivistelmänä linkkeineen viimeiset tapahtumat:
Ensimmäistä linkkiä lukuun ottamatta muut ovat valitettavasti vain japaniksi. Meillä lännessähän näistä ei mielellään puhuta, mistä voi tehdä omia päätelmiä länsimaisen valtamedian tasosta ja tiedonvälityksen puolueettomuudesta. Eilisestä jättimielenosoituksesta löytyy englanniksi juttu yllättäen venäläisen RT:n sivuilta. Se olikin ainoa englanniksi kirjoitettu juttu, jonka toistaiseksi löysin. Eikä tämä siis ole ensimmäinen Aben vastainen mielenosoitus.
Koska kyseinen ”turvallisuuslaki” on niin suuressa vastatuulessa, on Japanin hallitus valmistanut kansalaisille animaation, jossa viiksihuulinen kapteeni vastaa isällisesti junassa tapaamansa koululaistytön vaikeisiin kysymyksiin ja kertoo, minkälaisten uhkien vuoksi tällaiseen ratkaisuun on päästy ja että ehei, kenenkään ei tarvitse pelätä että Japani joutuisi sen vuoksi sotaan.
Virallinen animaatio sai tosin rinnalleen nopeasti parodian, joka on noussut alkuperäistä huomattavasti suositummaksi.
Alkuperäisen videon voi katsoa täällä, parodian täällä, ja täältä löytyy alkurepäisen videon englanninnos kuva kuvalta.
Lisäys 31.8.2015: Kas, kas. Yllä oleva uutispätkä turvallisuuslakianimaatiosta ja sen parodiasta on nopeasti poistettu tekijänoikeuksien varjolla. Niinpä niin. No, kerrottakoon, että siinä haastateltiin myös animaation esikuvana toiminutta viiksisuista poliitikkoa, joka oli todella vaivautunut. Uutisankkuri myös totesi tämän.
Tässä siis parodia kokonaan. Niin kauan, kuin se netissä saa olla…
Tänään tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun Yhdysvallat pudotti atomipommin Nagasakiin, vain kolme päivää Hiroshiman tuhoamisen jälkeen. Nagasakissa kuoli pelkästään tuona päivänä noin 85 000 ihmistä. 70% uhreista oli naisia, lapsia ja vanhuksia.
Nagasakin tapahtumat jäävät yleensä Hiroshiman varjoon. Niin myös sen muistojuhla. Kun kolme päivää sitten kirjoitin miten suomalaisviestimet huomioivat Hiroshiman atomipommin merkkivuoden, niin tehdään pikakatsaus myös tänään. Näin siis ainakin nettisivuilla:
Hesari ei kirjoittanut Nagasakista sanaakaan. Yleltä löytyy pieni maininta muistotapahtumasta. Ilta-Sanomat, Iltalehti,Turun Sanomat,Keskisuomalainen ja Kansan Uutiset ovat julkaisseet STT:n lyhyen uutisjutun sellaisenaan, osin otsikointia vain muuttaen. Aamulehdessä ei ole mainintaa, ei myöskään Verkkouutisissa.
STT:n lyhyessä uutisessa kerrotaan, että Nagasakin atomipommi-iskussa kuoli ”kymmeniä tuhansia ihmisiä”, ja että ”Ydinpommien roolista toisen maailmansodan loppuvaiheessa on yhä kiistaa. Jotkut historioitsijat katsovat, että ne säästivät ihmishenkiä, koska Yhdysvaltain ei tarvinnut tehdä maahyökkäystä Japanin pääsaarille. Toisten mielestä ydiniskut olivat tarpeettomia, koska Japanin tappio oli jo varma.” Yhdysvaltojen tekoa ei tämän enempää kritisoida.
—o0o— —o0o— —o0o— —o0o— —o0o—
STT:n uutispätkässä kerrotaan lisäksi, että ”Japanin pääministeri Shinzō Abe ilmoitti Hiroshiman pommi-iskun muistopäivänä torstaina, että Japani aikoo ehdottaa ydinaseiden kieltämistä YK:n turvallisuusneuvostossa myöhemmin tänä vuonna.
– Ainoana maana, johon on koskaan hyökätty atomipommilla, meillä on velvollisuus luoda maailma ilman ydinaseita, Abe sanoi.”
Uutisessa jäi kuitenkin mainitsematta se, mitä Abe jätti sanomatta ja joka nosti monilla hiuskarvat pystyyn.
Abe ei nimittäin maininnut Hiroshimassa pitämässään puheessa kolmea ydinaseiden vastaista periaatetta, mistä nousi skandaali ja kysymysryöppy seuraavana päivänä parlamentissa. Kolmen periaatteen mukaan Japani ei omista eikä valmista ydinaseita, eikä myöskään salli muiden maiden tuoda ydinaseita Japaniin.
Tarkoittaako hiljaisuus sitä, että Japani on muuttamassa näkemyksensä ydinaseista, Abelta kysyttiin. Japanin pääministeri on aina maininnut erikseen ydinaseperiaatteet atomipommien uhrien muistopuheessa, ja myös Abe on maininnut ne aikaisemmissa puheissaan. Nyt Abe kierteli asiaa ja totesi että se on itsestään selvyys, jota ei tarvitse ääneen todeta. Kritiikin edessä Abe joutui myöntymään ja luki ydinaseiden vastaiset periaatteet ääneen Nagasakissa.
Myös viime vuonna Shinzō Aben puhe herätti kritiikkiä. Tuolloin puhe oli kopio edellisvuoden puheesta, vain muutama kohta oli muutettu.
—o0o— —o0o— —o0o— —o0o— —o0o—
Pääministeri Abe on tällä hetkellä Japanin vihatuin mies. Häntä syytetään diktaattoriksi, ja viime viikkojen ja kuukausien ajan kymmenet tuhannet japanilaiset ovat marssineet kaduilla osoittaakseen mieltään Aben toimia vastaan.
Shinzō Abe on muuttamassa Japanin rauhanomaista perustuslakia poistamalla sen 9. artiklan. Suurin osa Japanin kansalaisista on täysin tätä vastaan. Lisäksi Abe on runnomassa läpi ”turvallisuuslakia”, joka antaisi Japanille mahdollisuuden ”puolustaa” liittolaisiaan, jos näitä kohtaan isketään. Sanakäänteiden takaa voi helposti lukea, että liittolaisella tarkoitetaan Yhdysvaltoja ja että käytännössä se tarkoittaisi sitä, että Japanista tulisi sotia käyvä mahti maailmassa. Toisen maailmansodan jälkeen Japanin armeija on ollut nk. puolustusjoukot, joilla on ollut oikeus vain puolustaa maata, ei hyökätä.
Abea vastaan ovat nousseet tavallisten kansalaisten lisäksi lukuisat julkisuuden henkilöt, kuten Nobel-palkittu kirjailija Kenzaburo Ōe, anime-ohjaaja Hayao Miyazaki, 93-vuotias buddhistinunna Jakuchō Setouchi, journalisti Sōichiro Tawara, uutiskasvo Shuntaro Torigoe sekä oikealle kalleellaan oleva manga-artisti Yoshinori Kobayashi. Myös suosittu kirjailija Haruki Murakami on ilmaissut huolensa Aben politiikan suunnasta ja Japanin sotarikosten vähättelemisestä.
—o0o— —o0o— —o0o— —o0o— —o0o—
Miksi Aben ja hänen ajamansa politiikka on oleellista nostaa esiin Nagasakin atomipommien uhrien muistotilaisuuden kohdalla? Siksi, että sotaisa ja menneisyytensä unohtava Japani ei ole kenellekään toivottava.
Japani on merkittävä sotilasmahti, joka on tänä vuonna hyväksynyt valtavan maanpuolustusbudjetin. Maa on toisen maailmansodan jälkeen ollut sekä Yhdysvaltain alainen että kauniisti sanottuna liittolainen. Jos Japani siis muuttaa puolustusvoimansa täysmittaiseksi armeijaksi Yhdysvaltain rinnalle, nousee kolmannen maailmansodan uhka merkittäväksi.
Eli olisi suomalaismediallakin kirjoitettavaa. Mutta saneleeko joku meilläkin säännöt siitä, mistä kirjoitetaan ja mistä ei? Tai miten kirjoitetaan? Kas siinä kysymyksiä pähkäiltäväksi.
Lisäksi Ylen Sari Taussin reportaasitJapanista ovat olleet kiinnostavaa luettavaa. Hesari puolestaan kirjoitti Hiroshimasta ja Nagasakista kesäkuussa, kun hibakushat eli atomipommeista selvinneet vierailivat Suomessa. Tuolloin tosin kommenttilaatikossa ydinvoiman puolesta buffaajat yrittivät tehokkaasti vaientaa ydinsodan vaaroista varoittaneiden ihmisten äänen.
—o0o— —o0o— —o0o— —o0o— —o0o—
Lisäys 10.8.2015: Disney aiheutti pienen skandaalin twiittaamalla eilen toivottamalla japaniksi ”hyvää ei-minkään-päivää”. Amerikkalaisyhtiö poisti twiittinsä pian ja pyysi anteeksi. Sattumaako? Tuskin.
Walt Disney kun on paljon muutakin kuin lapsille tarkoitettuja hassuja animaatioita. Toisen maailmansodan aikana Disney toimi tiiviissä yhteistyössä Yhdysvaltain armeijan kanssa ja teki sille lukuisia propagandaelokuvia. Disney on myös tuottanut amerikkalaisen, vuonna 2001 ilmestyneen elokuvan Pearl Harbor.
Tänään, elokuun 6. päivänä 2015, on kulunut 70 vuotta siitä, kun Yhdysvallat pudotti atomipommin Japanin Hiroshimaan. 75 000 ihmistä kuoli välittömästi, ja vuoden loppuun mennessä kuolleiden määrä oli noussut jo 140 000:een. Näissä luvuissa ei ole mukana loukkaantuneita eikä kotinsa ja elinkeinonsa menettäneitä, eikä liioin tulevina vuosina erilaisiin sairauksiin kuolleita.
Amerikkalaiset sotilaat tulivat pian pommituksen jälkeen tarkistamaan tuhoja. Se, mitä he näkivät ja kirjasivat ylös ei estänyt Yhdysvaltoja iskemästä uudella atomipommilla vain kolme päivää myöhemmin. Nagasakissa kuolleista suurin osa oli naisia, lapsia ja vanhuksia.
Atomipommien uhreja on muistettu tänään Hiroshimassa. Kutsut tilaisuuteen oli lähetetty noin sadalle eri maan edustajalle. Barack Obama jätti jälleen kutsun käyttämättä (ehkä hänellä oli purukumi loppu?), mutta lähetti paikalle suurlähettiläs Caroline Kennedyn. Suomea edusti suurlähettiläs Manu Virtamo, joka on ennen Tokion pestiään tehnyt pitkän uran Suomen Yhdysvaltain suurlähetystössä.
—- o0o —- —- o0o —- —- o0o —- —- o0o —-
Kun tänä vuonna ollaan juhlittu toisen maailmansodan loppumista oikein urakalla ja angloamerikkalaisia sotilaita hurmiohengessä ylistäen, miten mahdetaan Hiroshimaa ja Nagasakia muistaa? Suomalaisena minua kiinnostaa tietenkin eniten kotimaani uutisointi. Tehdäänpä siis pieni lehdistökatsaus netissä. Lue loppuun →
Kuten kaikki hyvin tietävät, pudotti Yhdysvallat kaksi atomipommia Japaniin elokuussa 1945. Ensimmäisen Hiroshimaan ja toisen kolme päivää myöhemmin Nagasakiin. Kymmeniätuhansia ihmisiä kuoli hetkessä ja lisää tulevien kuukausien ja vuosien aikana. Yhdysvallat ei ole pyytänyt näitä pommituksia anteeksi, eikä yksikään amerikkalainen presidentti ole vieraillut kaupungeissa.
Kun Barack Obama valittiin Yhdysvaltain presidentiksi vuonna 2009, odotukset olivat korkealla. Yhdysvalloilla piti viimein olla presidentti, joka kunnioittaisi… niin, mitä? Kansainvälisiä lakeja? Ihmisoikeuksia? Kanssaihmisiä ja muita kansoja? No, jotakin kuitenkin, sillä ennen kuin Obama ehti tehdä vielä mitään, hänelle jo luovutettiin Nobelin rauhanpalkinto.
Hiroshimassa ja Nagasakissa odotettiin Obamaa vierailulle. On odotettu nyt kuuden vuoden ajan. Turhaan. Näyttää siltä, että ei Obamasta tullut ensimmäistä amerikkalaispresidenttiä, joka olisi vieraillut noissa kahdessa kaupungissa.
Vaan vielä on mahdollisuus! Internetissä on nimittäin kesäkuun lopulla julkaistu avoin kirje, jossa kehotetaan Barack Obamaa osallistumaan atomipommi-iskun uhrien 70. muistotilaisuuteen Hiroshimassa ja Nagasakissa.
Avoimen kirjeen voi lukea ja allekirjoittaa täällä. Jo yli 10 000 on allekirjoittanut, sinä voit olla seuraava! Ja hyvä on huomata, että nimenomaan amerikkalaiset ihmiset ovat käynnistäneet tämän kampanjan.
Atomipommien uhreja muistetaan Hiroshimassa 6. elokuuta ja Nagasakissa 9. elokuuta.
Hirame-no-me 