Nagasakin atomipommista 70 vuotta ja Aben aiheuttama skandaali

nagasaki_2015_screenshotTänään tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun Yhdysvallat pudotti atomipommin Nagasakiin, vain kolme päivää Hiroshiman tuhoamisen jälkeen. Nagasakissa kuoli pelkästään tuona päivänä noin 85 000 ihmistä.  70% uhreista oli naisia, lapsia ja vanhuksia.

Nagasakin tapahtumat jäävät yleensä Hiroshiman varjoon. Niin myös sen muistojuhla. Kun kolme päivää sitten kirjoitin miten suomalaisviestimet huomioivat Hiroshiman atomipommin merkkivuoden, niin tehdään pikakatsaus myös tänään. Näin siis ainakin nettisivuilla:

Hesari ei kirjoittanut Nagasakista sanaakaan. Yleltä löytyy pieni maininta muistotapahtumasta. Ilta-Sanomat, Iltalehti, Turun Sanomat, Keskisuomalainen ja Kansan Uutiset ovat julkaisseet STT:n lyhyen uutisjutun sellaisenaan, osin otsikointia vain muuttaen. Aamulehdessä ei ole mainintaa, ei myöskään Verkkouutisissa.

STT:n lyhyessä uutisessa kerrotaan, että Nagasakin atomipommi-iskussa kuoli ”kymmeniä tuhansia ihmisiä”, ja että ”Ydinpommien roolista toisen maailmansodan loppuvaiheessa on yhä kiistaa. Jotkut historioitsijat katsovat, että ne säästivät ihmishenkiä, koska Yhdysvaltain ei tarvinnut tehdä maahyökkäystä Japanin pääsaarille. Toisten mielestä ydiniskut olivat tarpeettomia, koska Japanin tappio oli jo varma.” Yhdysvaltojen tekoa ei tämän enempää kritisoida.

—o0o—    —o0o—    —o0o—    —o0o—    —o0o—

STT:n uutispätkässä kerrotaan lisäksi, että ”Japanin pääministeri Shinzō Abe ilmoitti Hiroshiman pommi-iskun muistopäivänä torstaina, että Japani aikoo ehdottaa ydinaseiden kieltämistä YK:n turvallisuusneuvostossa myöhemmin tänä vuonna.

– Ainoana maana, johon on koskaan hyökätty atomipommilla, meillä on velvollisuus luoda maailma ilman ydinaseita, Abe sanoi.”

Uutisessa jäi kuitenkin mainitsematta se, mitä Abe jätti sanomatta ja joka nosti monilla hiuskarvat pystyyn.

Abe ei nimittäin maininnut Hiroshimassa pitämässään puheessa kolmea ydinaseiden vastaista periaatetta, mistä nousi skandaali ja kysymysryöppy seuraavana päivänä parlamentissa. Kolmen periaatteen mukaan Japani ei omista eikä valmista ydinaseita, eikä myöskään salli muiden maiden tuoda ydinaseita Japaniin.

Tarkoittaako hiljaisuus sitä, että Japani on muuttamassa näkemyksensä ydinaseista, Abelta kysyttiin. Japanin pääministeri on aina maininnut erikseen ydinaseperiaatteet atomipommien uhrien muistopuheessa, ja myös Abe on maininnut ne aikaisemmissa puheissaan. Nyt Abe kierteli asiaa ja totesi että se on itsestään selvyys, jota ei tarvitse ääneen todeta. Kritiikin edessä Abe joutui myöntymään ja luki ydinaseiden vastaiset periaatteet ääneen Nagasakissa.

Myös viime vuonna Shinzō Aben puhe herätti kritiikkiä. Tuolloin puhe oli kopio edellisvuoden puheesta, vain muutama kohta oli muutettu.

—o0o—    —o0o—    —o0o—    —o0o—    —o0o—

Pääministeri Abe on tällä hetkellä Japanin vihatuin mies. Häntä syytetään diktaattoriksi, ja viime viikkojen ja kuukausien ajan kymmenet tuhannet japanilaiset ovat marssineet kaduilla osoittaakseen mieltään Aben toimia vastaan.

Shinzō Abe on muuttamassa Japanin rauhanomaista perustuslakia poistamalla sen 9. artiklan. Suurin osa Japanin kansalaisista on täysin tätä vastaan. Lisäksi Abe on runnomassa läpi ”turvallisuuslakia”, joka antaisi Japanille mahdollisuuden ”puolustaa” liittolaisiaan, jos näitä kohtaan isketään. Sanakäänteiden takaa voi helposti lukea, että liittolaisella tarkoitetaan Yhdysvaltoja ja että käytännössä se tarkoittaisi sitä, että Japanista tulisi sotia käyvä mahti maailmassa. Toisen maailmansodan jälkeen Japanin armeija on ollut nk. puolustusjoukot, joilla on ollut oikeus vain puolustaa maata, ei hyökätä.

Abea vastaan ovat nousseet tavallisten kansalaisten lisäksi lukuisat julkisuuden henkilöt, kuten Nobel-palkittu kirjailija Kenzaburo Ōe, anime-ohjaaja Hayao Miyazaki, 93-vuotias buddhistinunna Jakuchō Setouchi, journalisti Sōichiro Tawara, uutiskasvo Shuntaro Torigoe sekä oikealle kalleellaan oleva manga-artisti Yoshinori Kobayashi. Myös suosittu kirjailija Haruki Murakami on ilmaissut huolensa Aben politiikan suunnasta ja Japanin sotarikosten vähättelemisestä.

—o0o—    —o0o—    —o0o—    —o0o—    —o0o—

Miksi Aben ja hänen ajamansa politiikka on oleellista nostaa esiin Nagasakin atomipommien uhrien muistotilaisuuden kohdalla? Siksi, että sotaisa ja menneisyytensä unohtava Japani ei ole kenellekään toivottava.

Japani on merkittävä sotilasmahti, joka on tänä vuonna hyväksynyt valtavan maanpuolustusbudjetin. Maa on toisen maailmansodan jälkeen ollut sekä Yhdysvaltain alainen että kauniisti sanottuna liittolainen. Jos Japani siis muuttaa puolustusvoimansa täysmittaiseksi armeijaksi Yhdysvaltain rinnalle, nousee kolmannen maailmansodan uhka merkittäväksi.

Eli olisi suomalaismediallakin kirjoitettavaa. Mutta saneleeko joku meilläkin säännöt siitä, mistä kirjoitetaan ja mistä ei? Tai miten kirjoitetaan? Kas siinä kysymyksiä pähkäiltäväksi.

 

Lisää englanniksi mm. näistä lähteistä:

Lisäksi Ylen Sari Taussin reportaasit Japanista ovat olleet kiinnostavaa luettavaa. Hesari puolestaan kirjoitti Hiroshimasta ja Nagasakista kesäkuussa, kun hibakushat eli atomipommeista selvinneet vierailivat Suomessa. Tuolloin tosin kommenttilaatikossa ydinvoiman puolesta buffaajat yrittivät tehokkaasti vaientaa ydinsodan vaaroista varoittaneiden ihmisten äänen.

—o0o—    —o0o—    —o0o—    —o0o—    —o0o—

Lisäys 10.8.2015: Disney aiheutti pienen skandaalin twiittaamalla eilen toivottamalla japaniksi ”hyvää ei-minkään-päivää”. Amerikkalaisyhtiö poisti twiittinsä pian ja pyysi anteeksi. Sattumaako? Tuskin.

Walt Disney kun on paljon muutakin kuin lapsille tarkoitettuja hassuja animaatioita. Toisen maailmansodan aikana Disney toimi tiiviissä yhteistyössä Yhdysvaltain armeijan kanssa ja teki sille lukuisia propagandaelokuvia. Disney on myös tuottanut amerikkalaisen, vuonna 2001 ilmestyneen elokuvan Pearl Harbor.

Disney-tweetistä uutisoi Suomessa MTV, muualla mm. South China Morning Post, Business Indsider, Daily Mail ja Yahoo News. Disneystä lisää mm. täällä ja lista Disneyn Yhdysvaltain armeijalle toisen maailmansodan aikana tekemistä elokuvista löytyy Wikipediasta.

Mainokset

Hiroshiman atomipommista 70 vuotta – entä miten siitä uutisoidaan?

Tänään, elokuun 6. päivänä 2015, on kulunut 70 vuotta siitä, kun Yhdysvallat pudotti atomipommin Japanin Hiroshimaan. 75 000 ihmistä kuoli välittömästi, ja vuoden loppuun mennessä kuolleiden määrä oli noussut jo 140 000:een. Näissä luvuissa ei ole mukana loukkaantuneita eikä kotinsa ja elinkeinonsa menettäneitä, eikä liioin tulevina vuosina erilaisiin sairauksiin kuolleita.

Amerikkalaiset sotilaat tulivat pian pommituksen jälkeen tarkistamaan tuhoja. Se, mitä he näkivät ja kirjasivat ylös ei estänyt Yhdysvaltoja iskemästä uudella atomipommilla vain kolme päivää myöhemmin. Nagasakissa kuolleista suurin osa oli naisia, lapsia ja vanhuksia.

Atomipommien uhreja on muistettu tänään Hiroshimassa. Kutsut tilaisuuteen oli lähetetty noin sadalle eri maan edustajalle. Barack Obama jätti jälleen kutsun käyttämättä (ehkä hänellä oli purukumi loppu?), mutta lähetti paikalle suurlähettiläs Caroline Kennedyn. Suomea edusti suurlähettiläs Manu Virtamo, joka on ennen Tokion pestiään tehnyt pitkän uran Suomen Yhdysvaltain suurlähetystössä.

—- o0o —-   —- o0o —-   —- o0o —-   —- o0o —-

Kun tänä vuonna ollaan juhlittu toisen maailmansodan loppumista oikein urakalla ja angloamerikkalaisia sotilaita hurmiohengessä ylistäen, miten mahdetaan Hiroshimaa ja Nagasakia muistaa? Suomalaisena minua kiinnostaa tietenkin eniten kotimaani uutisointi. Tehdäänpä siis pieni lehdistökatsaus netissä. Lue loppuun

Obama halutaan Hiroshiman ja Nagasakin atomipommin uhrien muistotilaisuuteen

lettertoobama

Kuten kaikki hyvin tietävät, pudotti Yhdysvallat kaksi atomipommia Japaniin elokuussa 1945. Ensimmäisen Hiroshimaan ja toisen kolme päivää myöhemmin Nagasakiin. Kymmeniätuhansia ihmisiä kuoli hetkessä ja lisää tulevien kuukausien ja vuosien aikana. Yhdysvallat ei ole pyytänyt näitä pommituksia anteeksi, eikä yksikään amerikkalainen presidentti ole vieraillut kaupungeissa.

Kun Barack Obama valittiin Yhdysvaltain presidentiksi vuonna 2009, odotukset olivat korkealla. Yhdysvalloilla piti viimein olla presidentti, joka kunnioittaisi… niin, mitä? Kansainvälisiä lakeja? Ihmisoikeuksia? Kanssaihmisiä ja muita kansoja? No, jotakin kuitenkin, sillä ennen kuin Obama ehti tehdä vielä mitään, hänelle jo luovutettiin Nobelin rauhanpalkinto.

Hiroshimassa ja Nagasakissa odotettiin Obamaa vierailulle. On odotettu nyt kuuden vuoden ajan. Turhaan. Näyttää siltä, että ei Obamasta tullut ensimmäistä amerikkalaispresidenttiä, joka olisi vieraillut noissa kahdessa kaupungissa.

Vaan vielä on mahdollisuus! Internetissä on nimittäin kesäkuun lopulla julkaistu avoin kirje, jossa kehotetaan Barack Obamaa osallistumaan atomipommi-iskun uhrien 70. muistotilaisuuteen Hiroshimassa ja Nagasakissa.

Avoimen kirjeen voi lukea ja allekirjoittaa täällä. Jo yli 10 000 on allekirjoittanut, sinä voit olla seuraava! Ja hyvä on huomata, että nimenomaan amerikkalaiset ihmiset ovat käynnistäneet tämän kampanjan.

Atomipommien uhreja muistetaan Hiroshimassa 6. elokuuta ja Nagasakissa 9. elokuuta.

Lähde: The Asahi Shimbun Asia & Japan Watch: Online campaign spreading worldwide urging Obama to visit Hiroshima, Nagasaki (2015)

Nagasakin tärkeimmät nähtävyydet

nagasaki_nakyma_glovergardenista
Näkymä Nagasakin kaupunkiin Glover Gardenista.

Edellisessä postauksessa tein pienen katsauksen Nagasakin historiaan. Siitä on hyvä aloittaa Nagasakiin tutustuminen, sillä historia on Nagasakissa voimakkaasti läsnä. Nähtävää on paljon, joten kaupungille kannattaa varata useampi päivä.

Vuorten väliin ja luontaisen sataman muodostavan lahden ympärille rakennettu Nagasaki on vajaan puolen miljoonan asukkaan kokoinen kaupunki, josta saa hyvän yleiskuvan Inasa-vuoren huipulta. Suosituin tapa nousta vuorelle on panoraamanäkymät tarjoava köysirata (info: pdf). Huipulta avautuva näköala on nostettu Japanin kolmen kauneimman joukkoon Hokkaidon Hakodaten ja Kōben Rokko-vuoren näkymien rinnalle, ja se on myös suosittu japanilainen häämatkakohde.

nagasaki_ratikka
Nagasakissa kuljetaan ratikoilla.

Nagasakin nähtävyyksiä voi lähteä tutkimaan kronologisesti tai yksinkertaisesti kartan mukaan. Paikasta toiseen pääsee kätevimmin raitiovaunuilla. Hyvä on myös muistaa, että vaikka Japani tuntuu olevan avoinna yötä päivää, sulkevat museot ovensa usein jo viiden kuuden aikoihin iltapäivällä. Sekin hiukan rajoittaa päivien suunnittelua. Kaupungin kartta (pdf) kannattaa ottaa mukaan Nagasakin rautatieasemalla olevasta turisti-infosta.

Mitä Nagasakissa sitten kannatta lähteä katsomaan? Tai mitä ei missään tapauksessa pidä jättää väliin? Osaan näistä palaan varmasti myöhemmin, mutta tässä joka tapauksessa Hiramen suositukset.

NAGASAKIN PARHAAT NÄHTÄVYYDET

 

nagasaki_dejima
1. Dejima

Nagasakissa on kolme mielenkiintoista museota, jotka kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa: atomipommimuseo, Glover Garden sekä Dejiman ulkoilmamuseo.

Dejima oli Nagasakin edustalle rakennettu viuhkan muotoinen saari, johon Japanin sulkeuduttua 1600-luvulla asettuivat ensin portugalilaiset ja sitten hollantilaiset kauppiaat. Heillä ei ollut mahdollisuutta astua Japanin maaperälle, mutta kauppaa käytiin ja tietoa vaihdettiin saaren kautta.

Kun Japani vihdoin avautui ulkomaailmalle 1800-luvun lopulla, Dejiman merkitys katosi, ja 1900-luvulla se otettiin osaksi kaupunkia täyttömaan avulla.

Nykyään paikalle on rakennettu Dejiman kopio, ulkoilmamuseo, jossa pääsee tutustumaan tähän mielenkiintoiseen historian vaiheeseen ja hollantilaisten elämään pienellä saarella. Rakennustyö on yhä käynnissä, ja tarkoituksena on uudelleenrakentaa Dejima alkuperäiseen kokoonsa ja erottaa se kaupungista kanaaleilla.

Dejima-museo: Avoinna 9–17 (viim. sisäänpääsy 16.40), pääsymaksu 300 jeniä.

nagasaki_chinatown 2. Nagasakin kiinalaiskortteli

Hollantilaiset eivät toki olleet ainoita ulkomaalaisia suljetussa Japanissa. Kiinalaisilla oli oma muureilla eristetty korttelinsa kaupungin keskustassa, mutta myös heidän kulkemisensa oli tarkkaan säädeltyä.

Nykyään kiinalaiskortteli on eläväinen ostospaikka ja tunnettu hyvistä ravintoloistaan. Kiinalaiskortteliin kannattaakin suunnata herkuttelemaan nagasakilaisilla rapeilla saraudon-nuudeleilla ja pehmeällä champon-nuudelikeitolla. Lisää Nagasakin ruokaherkuista seuraavassa postauksessa.

nagasaki_kristinusko3. Kristitty Nagasaki

Portugalilaisten kauppiaiden mukana Nagasakiin saapuivat myös lähetyssaarnaajat, jotka ryhtyivät heti töihin. Japanin sulkeuduttua kristinusko kiellettiin ja kristittyjä alettiin vainota. Kristityiksi kääntyneet joutuivat luopumaan uskostaan tai menemään maan alle. Julmin tämän ajan tapahtumista oli 26 katolisen ristiinnaulitseminen.

Näistä tapahtumista huolimatta Nagasaki on edelleen Japanin kristittyjen keskus. Sanotaankin, että on kohtalon ivaa, että vaikka Japanin kristityt selviytyivät kahdensadan vuoden vainosta, tuhosi amerikkalaiskristityt heidät atomipommillaan. Pommi räjähti lähes suoraan Urakami-kirkon yläpuolella, joka oli Itä-Aasian suurin katolinen kirkkorakennus.

Nagasakin kristittyjen ja marttyyrien historiaan pääsee tutustumaan Glover Gardenin vieressä olevan Ōuran katedraalin yhteydessä on pieni museo, joka kertoo kristittyjen vainosta. Toinen tärkeä kohde on Japanin 26 marttyyrin muistomerkki Nishizaka-kukkulalla.

nagasaki_glovergarden4. Glover Garden

Minami Yamate -kukkulalla sijaitseva Glover Garden on ulkoilmamuseo, jonne on kerätty 1900-luvun länsimaisten kauppiaiden pitsihuviloita. Ne kertovat elämästä uudelleen avautuneen Japanin ja 1900-luvun taitteen Nagasakissa, jolloin kaupunkiin saapui etenkin britannialaisia bisnesmiehiä.

Ulkoilmamuseo on saanut nimensä skottilaiselta Thomas Gloverilta (1838–1911), joka rakensi paikalle oman huviltansa 1863. Glover on yksi teollistuneen Japanin alkuunpanijoita, ja toimi mm. laivanrakennuksessa ja panimoalalla. Kirin-olut on Gloverin panimon tunnetuin tuote.

Puutarhan alueelta löytyy myös Giacomo Puccinin ja Madama Butterflun patsaat. Puccini kun sijoitti kuuluisan oopperansa tämän aikakauden Nagasakiin.

Glover Garden: Avoinna sesongista riippuen 8-18, 8–21 tai 8-21.30. Pääsymaksu 610 jeniä.

nagasaki_dutchslope 5. Oranda zaka eli hollantilaisten rinne

Suuri osa 1800- ja 1900-lukujen taitteen hollantilaishuviloista on siirretty hollantilaisten rinteestä (jap. oranda-zaka, en. Dutch slope) Glover Gardeniin. Muutama on kuitenkin vielä jäljellä, ja muuten paikalla voi ihmetellä hyvin jyrkkää mäkeä rauhallisella asuinalueella.

nagasaki_meganebashi6. Meganebashi

Kivinen meganebashi-silta on saanut nimensä pyöreitä silmälaseja (megane) muistuttavasta muodostaan heijastuessaan Nakashima-joen pinnasta. Sillan rakennutti vuonna 1634 Kokufuji-temppelin munkki Mokusu, ja se on Japanin vanhin silta. Jokivartta reunustavat itkuraidat, ja paikalle kannattaakin pysähtyä matkalla Nagasakin temppelialueelle.

nagasaki_atomipommimuseo_palanutlapsi

6. Nagasakin atomipommimuseo

Nagasakin vierailu kannattaa joko aloittaa tai lopettaa atomipommimuseossa. Vierailun jälkeen kaupunki näyttäytyy täysin uudella tavalla.

Moderni museo kertoo amerikkalaisten 9.8.1945 pudottaman atomipommin tuhosta kaunistelematta ja yksityiskohtaisesti, huomattavasti suoremmin kuin Hiroshiman atomipommimuseo. Se käy läpi historian tapahtumat, esittelee Paksukaiseksi (Fat Man) nimetyn pommin mekaniikan ja näyttää kuvin ja konkreettisin esimerkein, mitä ydinpommi teki kaupungille ja sen asukkaille. Yhteen sulaneet lasipullot ja kolikot kertovat konkreettisesti tuhansien asteiden kuumuisesta tulimerestä, samoin erilaiset esineet, kuten röpelöisiksi palaneet kattotiilet, joita saa koskettaa.

Aikaa kannattaa varata myös aikalaisten videoituun kertomuksiin, jossa he japanilaisella tyyneydellä ja häkellyttävällä suoruudella kertovat  omista kokemuksistaan. Vaikka kertomukset järkyttävät, ovat ne silti niin tärkeitä kuulla.

Museovierailun jälkeen on hyvä käyskennellä ympäröivässä Rauhanpuistossa.

Nagasakin atomipommimuseo: Avoinna 8.30–17.30, kesäkaudella 18.30 saakka. Pääsymaksu 200 jeniä.

Nagasakin historia pähkinänkuoressa

nagasaki_satama

Kyūshūn saarella sijaitseva Nagasaki on yksi Japanin kiinnostavimmista matkakohteista. Mutta ennen kuin ryhdyn tarkastelemaan kaupunkia lähemmin, on hyvä tehdä pieni katsaus sen historiaan.

Nagasaki on nimittäin näytellyt tärkeää roolia Japanin lähihistorian käännekohdissa: juuri sinne saapuivat 1500-luvulla ensimmäiset länsimaalaiset ja kristinusko, Japani eristäytyi 200 vuodeksi Nagasakin tapahtumien vuoksi, ja sieltä alkoi myös Japanin teollistuminen.

Nagasakilla on myös syvät haavansa. Ensin kristityt joutuivat vainotuiksi ja sitten amerikkalaiset pudottivat kaupunkiin atomipommin.

Historia onkin Nagasakissa väistämättä läsnä jokaisessa kadunkulmassa.

Nanban-Screen-detail-Portuguese-Traders-in-Nagasaki
Portugalilaiset kauppiaat saapuvat Japaniin 1600-luvulla.

Nagasakin historia lyhyesti

Portugalilaiset löytöretkeilijät, lähetyssaarnaajat ja kauppiaat saapuivat ensimmäisinä eurooppalaisina Japaniin vuonna 1543. Hassusti pukeutuneita ”etelän barbaareja” (南蛮・nanban) ihmetteltiin ensin, mutta sitten heidät toivotettiin tervetulleiksi. Pienen  kalastajakylän paikalle syntynyt Nagasakin kaupunki alkoi vähitellen levitä vuorten rinteille.

Yhteiselo sujui aikansa ja Nagasakista kehittyi kosmopoliittinen kaupunki. Kun länsimaalaiset ja heidän mukanaan saapunut kristinusko alkoi levitä liikaa, daimiot eli lääninherrat kuitenkin ärähtivät ja lähettivät tulijat matkoihinsa. Kristittyjä alettiin vainota: he joutuivat luopumaan uskostaan tai piiloutumaan.

Japani sulkeutui ulkomaailmalta noin kahdeksisadaksi vuodeksi. Maahan ei saanut tulla, eikä sieltä lähteä.

Nagasakin edustalle rakennettiin viuhkan muotoinen saari, Dejima, jonne asettuivat ensin portugalilaiset. He saivat kuitenkin lopulliset lähtöpassit osallistuttuaan hallitsijoiden vastaiseen kapinaan. Portugalilaisten paikan ottivat hollantilaiset, ja he säilyttivät erityisasemansa koko eristäytymispolitiikan ajan.

Kiinalaiset kauppiaat saivat asua kaupungissa, mutta heidän korttelinsa oli ympäröity muureilla ja tiukasti vartioitu.

Eristäytymisen aikana Nagasaki toimi maan ikkunana länteen: Dejiman kautta Japaniin saapuivat esimerkiksi lääketieteen uusimmat saavutukset. Toiseen suuntaan kulki raaka-aineita sekä kasveja ja kasvien siemeniä, joita hollantilaiset innokkaasti tutkivat.

Viuhkan muotoisen saaren miniatyyri Dejiman ulkoilmamuseossa Nagasakissa
Viuhkan muotoisen saaren miniatyyri Dejiman ulkoilmamuseossa Nagasakissa

Kun Japani vihdoin avasi porttinsa uudestaan maailmalle vuonna 1859, palasivat länsimaalaiset takaisin Nagasakiin. Nyt tulijoina oli etenkin brittejä ja saksalaisia bisnesmiehiä, jotka toivat mukanaan uusia teollisuuden haaroja.

Giacomo Puccini sijoitti japanilaisnaisen ja amerikkalaissotilaan surullisesta rakkaustarinasta kertovan oopperansa Madama Butterfly tämänaikaiseen Nagasakiin.

Toisen maailmansodan lopulla amerikkalaiset pudottivat Nagasakiin atomipommin, vain kolme päivää Hiroshiman atomipommituksen jälkeen. Hirvittävät tuhot aiheuttanut pommi pudotettiin Nagasakin laidalle. Vaikka tuhot olivatkin hirvittävät, löytyy Nagasakista myös yllättävän paljon vanhasta rikkaasta historiasta kertovia kohteita.

Nagasaki_1945_-_Before_and_after
Nagasaki 1945 ennen ja jälkeen atomipommin

Sodan jälkeinen rakennusbuumi oli nopeaa. Nykyinen Nagasaki onkin kuin mikä tahansa japanilaiskaupunki rumine korkeine rakennuksineen. Niiden lomasta löytyy kuitenkin muistumia kaupungin rikkaasta ja monivaiheisesta historiasta, joka vetää puoleensa niin japanilaisia kotimaanmatkailijoita kuin ulkomaalaisia turistejakin.

nagasaki_okashishop
Edustalla yksi Nagasakin vanhimmista rakennuksista, joka säilyi atomipommista huolimatta. Taustalla tyypillinen sodanjälkeinen kerrostalo.

Lisäksi kaupunki tunnetaan kulinaristisena kohteena, jonka keittiöön on vaikuttanut sen kosmopoliittinen historia. Portugalilaista alkuperää ovat esimerkiksi tempura ja kasutera-kakku, kun taas kiinalaisvaikutteita löytyy nuudeliruoista. Elegantti shippoku-ateria yhdistelee taitavasti japanilaista, kiinalaista ja länsimaista ruokakulttuuria.

69 vuotta atomipommeista – Joko me unohdamme?

nagasaki_muistomerkki
Muistomerkki Nagasakin rauhanpuistossa

Atomipommien uhreja muisteltiin Hiroshimassa kolme päivää sitten. Tänään on Nagasakin vuoro.

Elokuun yhdeksäntenä päivänä vuonna 1945 Yhdysvallat pudotti ”Paksukaiseksi” (Fat man) nimetyn atomipommin Nagasakiin. Se räjähti noin 500 metrin korkeudella kaupungin laidalla. Pommin räjähdyspisteen alla oli kristillinen kirkko.

Hiroshiman kolme päivää vanhat tapahtumat uusiutuivat Nagasakissa. Ensin välähti kirkas valo, jota seurasi pimeys ja jyrisevä räjähdysääni. Paineaalto tuhosi kaiken allaan. Tuhansien asteiden kuumuinen tulimeri pyyhkäisi yli kaupungin.

Atomipommista selvinneet, hibakusha, ovat kertoneet helvetillisistä näkymistä. Paineaalto oli pullauttanut monelta silmät päästä, kasvot olivat muodottomat, iho roikkui kaistaleina käsistä ja jaloista. Monilta paineaalto oli repinyt vaatteet kokonaan päältä, toisilla oli vain riekaleita yllään. Ihmiset huusivat janoaan, mutta kuolivat juotuaan radioaktiivista vettä. Sitten satoi. Mutta sadevesi oli mustaa ja voimakkaan radioaktiivista.

Pelkästään tuona päivänä noin 74 000 ihmistä menetti henkensä Nagasakissa. Seuraavien päivien ja viikkojen aikana ihmisiä kuoli vammoihinsa ja atomipommin aiheuttamiin sairauksiin. Syövät ja leukemia tulivat Nagasakin asukkaille tutuiksi, ne saattoivat puhjeta vuosien tai jopa vuosikymmenten jälkeen.

                         —o0o—    —o0o—    —o0o—   —o0o—   —o0o—   —o0o—

Suomalaiset viestimet näyttävät unohtaneen Hiroshiman ja Nagasakin vuosipäivät kokonaan. Ei sanaakaan Ylen sivuilla, ei Hesarissa. Tein pienen kierroksen maakuntalehdissäkin, enkä löytänyt mainintaakaan. Miksi? Aiemmin oli yleensä vähintään STT:n lyhyt uutissähke ja kuva taivaalle lehahtavista rauhankyyhkyistä tai jokeen lasketuista lyhdyistä. Se on symboli, jolla muistutetaan rauhan tärkeydestä. Symboli, joka tosin etäännyttää tavallisen lukijan ydinsodan todellisista kauhuista, mutta sen sanoma on joka tapauksessa tärkeä.

Kun Yle kuitenkin muistaa tänään kirjoittaa Japania uhkaavasta uudesta taifuunista, tuntuu atomipommien unohtaminen sitäkin oudommalta. Kertomatta jättäminen on siis valinta.

aben_kopiopuhe_hiroshima
Aben puhe Hiroshiman muistotilaisuudessa. Keltaisella olevat rivit on kopioitu suoraan viime vuoden puheesta.

Uutisoitavaa kun olisi ollut muutenkin. Japanin pääministeri Shinzō Abe piti Hiroshiman muistotilaisuudessa puheen, joka oli suora kopio edellisvuoden puheesta. Vain vuosipäivä oli muutettu, sekä kohta, jossa puhuttiin kaskaiden sirityksestä. Tänä vuonna Hiroshimassa satoi, eivätkä kaskaat sirittäneet.

Kopiopuheen huomasi paikallispoliitikko, joka kirjoitti siitä Twitteriin. Skandaali ei kuitenkaan päässyt Japanin valtamediaan, ja länsimaista aiheesta näyttää kirjoittaneen lähinnä Wall Street Journal.

copyspeech
Vasemmalla viime vuoden, oikealla tämän vuoden puhe. Sinisellä on merkitty muutetut kohdat.

Nagasakin pormestari Tomihisa Taue puolestaan puhui muistopuheessaan jälleen ydinaseitten kieltämisen puolesta ja kritisoi Japanin hallitusta voimakkain sanoin sen aikeista muuttaa Japanin sodanjälkeistä rauhanomaista perustuslakia. Kansalaisten ja maan älymystön suuresta vastustuksesta ja lukuisista mielenosoituksista huolimatta pääministeri Abe on runnomassa läpi lakia, joka sallisi Japanin puolustusjoukoille (jieitai) nk. kollektiivisen puolustamisen eli mahdollisuuden avustaa hyökkäysten kohteeksi joutuneita liittolaisia. Käytännössä se tarkoittaisi, että Japani voisi osallistua täysvaltaisena armeijana Yhdysvaltojen sotiin.

                         —o0o—    —o0o—    —o0o—   —o0o—   —o0o—   —o0o—

AJW_us_textbooks
AJW:n artikkeli amerikkalaisista koulukirjoista, klikkaa suuremmaksi.

Atomipommi on sotarikos, josta Yhdysvaltoja ei ole tähän päivään mennessä tuomittu. He eivät ole koskaan pyytäneet anteeksi atomipommituksia, eikä yksikään amerikkalainen presidentti ole vieraillut Hiroshimassa tai Nagasakissa, lukuisista kutsuista huolimatta.

Atomipommeja on myös kuvattu maailman suurimmaksi ihmiskokeeksi. Molemmat kaupungit oli säästetty suuremmilta tuhoilta, jotta atomipommien vaikutuksia voitaisiin kunnolla tutkia. Näin toki tehtiinkin. Amerikkalaislääkärit ovat tutkineet vuosikausia atomipommien uhreja. Hoitoa tai apua ei heiltä kuitenkaan ole herunut.

Amerikkalaiskoululaisille asia esitetään toisin. Japanilaisen Asahi shinbun -sanomalehden englanninkielisillä sivuilla kerrotaan, että amerikkalaisissa koulukirjoissa atomipommien aiheuttamaa tuhoa vähätellään. Kuolleiden määrää ei kerrota lainkaan, tai lukua on pienennetty.

Koulukirjoissa ohitetaan myös atomipommien epäinhimillisyys kokonaan ja sitä vastoin kerrotaan, kuinka atomipommien ansiosta sota loppui ja ainakin miljoona amerikkalaissotilasta säästi henkensä.

Amerikkalainen sotapropaganda elää ja voi siis hyvin. Itsetutkiskelun aika ei näytä olevan vieläkään, 69 vuotta tapahtumien jälkeen.

Surullisinta on silti se, että edes Japanin omat päättäjät eivät opi omasta historiastaan.

Hiroshima ja Nagasaki raivoissaan USA:n uusista plutoniumkokeista

Samaan aikaan, kun saamme lukea Fukushiman uusista radioaktiivista vuodoista, joista uutisten mukaan ei ole haittaa (hmm…) asukkaille, on toinen Japania ja koko muuta maailmaa koskettava uutinen jäädä kokonaan huomiotta.

Uutistoimisto Kyodo uutisoi eilen, että Yhdysvallat on tehnyt viime huhti-kesäkuussa jälleen uuden plutoniumkokeen, jolla se testasi ydinasearsenaalinsa toimivuutta. Ydinkoe tehtiin ”Z machine” -koneilla New Mexicossa samaan aikaan, kun presidentti Barack Obama piti rauhanpuhettaan Berliinissä. Puheessaan hän lupasi vähentävää Yhdysvaltojen ydinaseiden määrän kolmanneksella – mitä hän oli lupaillut jo viime vuonna Prahassa.

Sekä Hiroshiman että Nagasakin pormestarit ovat lähettäneet Obamalle kirjeet, joissa he arvostelevat Yhdysvaltojen uusia ydinkokeita kovin sanoin. Hiroshiman pormestari Kazumi Matsui sanoo olevansa raivoissaan, kun taas Nagasakin pormestari Tomihisa Taue sanoo Yhdysvaltojen pettäneen monen ihmisen luottamuksen. Heidän lisäkseen Hiroshiman kuvernööri Hidehiko Yuzaki  kirjoittaa omassa kirjeessään Obamalle, että Yhdysvaltojen pitäisi toimia esimerkkinä ydinaseiden riisunnassa, mutta toimillaan se vesittää lupauksensa.

Obaman valtakaudella on tähän mennessä suoritettu yhdeksän ydinkoetta.

Lue lisää aiheesta:
Japan Times
Global Post
NTI
Yahoo news

 

Oliver Stone varoittaa Japania Abesta, Obamasta ja uudesta sodasta Aasiassa

Amerikkalainen elokuvaohjaaja Oliver Stone osallistui tänä vuonna Hiroshiman ja Nagasakin atomipommiuhrien muistotilaisuuksiin. Hän tapasi hibakushia eli atomipommi-iskusta selvinneitä, ja puhui kansainvälisessä ydinaseidenvastaisessa konferenssissa.

Nagasakista hän jatkaa Okinawalle, missä hän tapaa paikallisia asukkaita. Stonen elokuun 4. päivänä alkanut Japanin vierailu jatkuu 15. päivään saakka.

Oliver Stone kritisoi puheessaan (klikkaa ylläolevaa videokuvaketta) presidentti Barack Obamaa hyvin jyrkin sanoin ja kutsuu tätä sudeksi lampaan vaatteissa. Stone kehottaa japanilaisia, etenkin nuoria, tutkimaan historiaansa ja oppimaan Hiroshimasta ja toimimaan tekopyhien toiveiden ja hymistelevien rauhanpuheiden sijaan.

Hän sanoo, että Japani on Yhdysvaltojen vasallivaltio, ja että pääministeri Shinzō Abe on valmis tekemään mitä hyvänsä Obama pyytää. Suomalainen sanoisi, että Abe vaikka hyppäisi kaivoon, jos Obama vain pyytäisi, mutta Oliver Stone ilmaisee asian amerikkalaiseen tapaan yksinkertaisesti: ”Obama loves Abe. Abe loves Obama”.

Stone varoittaa Japania siitä, että Yhdysvallat on tuomassa uuden sodan Aasiaan. Hän muistuttaa, että Yhdysvallat myy 73 prosenttia maailman aseista, ja että Japani on maailman neljänneksi suurin sotilasmahti, vaikka nimellisesti kyse onkin puolustusvoimista. Nyt Aben hallitus haluaa kuitenkin muuttaa perustuslakia niin, että puolustusvoimat muuttuisivat jälleen sotilasvoimiksi.

Hän haluaa japanilaisten avaavan silmänsä: Yhdysvallat rahastaa röyhkeästi Japanilla, laittaen sen ensin maksamaan ostamistaan aseista ja sitten Yhdysvaltojen sotien seurauksista. ”Lohikäärme ei ole Kiina”, hän sanoo, ”vaan USA”.

Oliver Stonen ja amerikkalaishistorijoitsija, professori Peter J. Kuznickin Japanin vierailu liittyy viime vuonna ilmestyneeseen tv-dokumenttisarjaan ja kirjaan The Untold History of United States, joka ulottuu toisen maailmansodan tapahtumista aina Obaman valtaannousuun saakka. Stone ja Kuznick keräsivät materiaalia kuuden vuoden ajan, ja työ saatiin päätökseen viime vuoden lopulla. Valtamedoissa se ei kuitenkaan ole saanut juurikaan huomiota.

Oliver Stonen vierailu ja puhe on huomioitu myös japanilaisessa mediassa. Englanniksi lisää voi lukea esimerkiksi täällä, täällä ja täällä.

Nagasakin atomipommista 68 vuotta

nagasaki_genbaku
Atomipommin räjähdyspiste Nagasakissa.

Japanissa on muistettu tänään Nagasakin atomipommin uhreja. Yhdysvallat pudotti elokuun 9. päivänä 1945 Nagasakiin plutoniumpommin, joka tuhosi 30 prosenttia kaupungista ja surmasi arviolta 75 000 ihmistä. Säteilysairaudet, kuten syöpä ja leukemia, ovat alueella edelleen yleisiä.

Pommi räjähti vajaan 500 metrin korkeudella Urakamin kaupunginosassa roomalaiskatolisen kirkon vieressä. Atomipommille ominaista välähdystä ja jyrisevää räjähdystä seurasi tulimeri, minkä jälkeen kaupungin kasteli musta, radioaktiivinen sade. Suurin osa loukkaantuneista ja surmansa saaneista oli lapsia, naisia ja vanhuksia. Sotilaita kaupungissa oli vähän.

Muistotilaisuus järjestettiin pommin räjähdyspaikalla nykyään sijaitsevassa rauhanpuistossa. Osaanottajia oli 44 maasta. Yhdysvaltojen suurlähettiläs John Roos osallistui muistotilaisuuteen nyt toista kertaa.

nagasaki_rauhanmuistomerkkiHarvinaisen suorasanaisessa rauhanjulistuksessaan Nagasakin pormestari Tomihisa Taue kritisoi kovin sanoin Japanin hallitusta ja pääministeri Shinzō Abea siitä, ettei Japani allekirjoittanut huhtikuussa kansainvälistä sopimusta, joka tuomitsee ydinaseet epäinhimillisinä ja kieltää niiden käytön kaikissa mahdollisissa tapauksissa.

Lähes 80 maata allekirjoitti sopimuksen, mutta Japanin hallituksen mukaan allekirjoittaminen olisi ollut ristiriidassa Yhdysvaltain kanssa tehdyn turvallisuussopimuksen kanssa, jonka mukaan Yhdysvaltojen ydinasesateenvarjo suojaa tarvittaessa myös Japania.

Taue muistutti, että Japani on ainoa maa, jota vastaan on hyökätty ydinaseella, ja piti allekirjoittamatta jättämistä petoksena. Hänen mielestään se merkitsee, että Japani hyväksyisi ydinaseiden käytön joissakin tapauksissa. Taue myös moitti hallitusta sen aloitettua ydinvoimayhteistyön Intian kanssa, joka on ydinasevaltio, eikä myöskään ole allekirjoittanut ydinaseet kieltävää sopimusta.

Muistotilaisuudessa puhui myös hibakusha, atomipommi-iskusta selvinnyt 86-vuotias Shōhei Tsuiki, joka kertoi helvetillisistä kokemuksistaan 68 vuotta sitten. Hän kertoi, miten räjähdyksen jälkeen ihmiset kulkivat iho käsistä roikkuen, monet ilman korvia tai neniä, toiset kantaen kuolleita lapsia käsivarsillaan.

Hän puhui myös Fukushimasta, ja totesi, että ihminen ja ydinvoima – niin ydinaseet kuin ydinvoimalatkin – eivät voi toimia yhdessä. Hän suuntasi sanansa Japanin hallitukselle ja pyysi maataan luopumaan kokonaan ydinvoimasta ja työskentelemään ydinaseiden poistamisen puolesta. Aben hallitus on kuitenkin ilmaissut päinvastaisia aikeita.

Muistotilaisuuden aluksi pidettin hiljainen hetki kello 11.02, samalla kellonlyömällä kuin atomipommi räjähti. Rauhanpuistossa sijaitsevaan tyhjään hautaan laskettiin kuluneen vuoden aikana kuolleiden hibakushojen nimet. Uhrien määrä on näin noussut 162 083:een.

Lue lisää täältä ja täältä (englanniksi)

Nagasakin atomipommista 66 vuotta

Oli kulunut vain kolme päivää Hiroshiman atomipommituhosta, kun Yhdysvallat päätti käyttää ydinasetta uudestaan.

Elokuun 9. päivänä vuonna 1945 Nagasakin ylle ilmestyi amerikkalaisten B-29 pommikone. Sillä oli lastinaan yksi ainoa pommi, Fatmaniksi kutsuttu pullea, 4633 kiloa painava atomipommi. Pommituksen ensisijainen kohde oli ollut Pohjois-Kyushulla sijaitseva Kokuran kaupunki, mutta koska näkyvyys oli ollut huono tiheän pilviverhon takia, sotakone jatkoi matkaansa Nagasakiin.

Myös Nagasakia verhosi pilvet. Mutta pilviverhon rakoiltua pommi voitiin pudottaa.

Kello 11.02 atomipommi räjähti Nagasakin pohjoisosassa Urakamin kaupunginosan yläpuolella noin 500 metrin korkeudessa. Jopa 75 000 ihmistä kuoli tuona päivänä. Nagasakin historiallinen kaupunki tuhoutui lähes täysin. Nagasaki ei ollut sotilaallinen kohde. Uhreista 70% oli naisia, lapsia ja vanhuksia.

Yhdysvallan edustajat osallistuivat Nagasakin vuosittaiseen muistotilaisuuteen ensimmäistä kertaa. Seremonian aikana muistomerkin tyhjään hautaan laskettiin atomipommin aiheuttamiin säteilysairauksiin ja muihin jälkivaikutuksiin tänä vuonna kuolleiden 3 288 ihmisten nimet. Uhrien kokonaislukumäärä on näin noussut 155 564 ihmiseen. Sekä Nagasaki että Hiroshima odottaa yhä virallista anteeksipyyntöä Yhdysvalloilta ja sen liittolaisilta.

Nagasakin atomipommi jää usein Hiroshiman atomipommituhon varjoon. Alla oleva japanilaisdokumentti kertoo Nagasakista valokuvin, jotka on otettu heti tuhon jälkeen. Valokuvaaja Yamahata Yousuke kuvasi yli 100 ruutua atomipommia seuranneena päivänä. Osa kuvissa esiintyvistä ihmisistä on löytynyt kertomaan tarinansa. Dokumentti löytyy YouTubesta ja se on jaettu viiteen osaan. Yamahatan kuvista syntyi näyttely Nagasaki Journey, joka on ollut esillä mm. Yhdysvalloissa. Yamahata kuoli vuonna 1966 pohjukaissuolensyöpään, jonka oli todennäköisesti aiheuttanut hänen Nagasakissa saamansa voimakas radioaktiivinen säteily. Hän oli kuollessaan 48-vuotias.

Text & Photo © hiramenome.com