Tänään tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun Yhdysvallat pudotti atomipommin Nagasakiin, vain kolme päivää Hiroshiman tuhoamisen jälkeen. Nagasakissa kuoli pelkästään tuona päivänä noin 85 000 ihmistä. 70% uhreista oli naisia, lapsia ja vanhuksia.
Nagasakin tapahtumat jäävät yleensä Hiroshiman varjoon. Niin myös sen muistojuhla. Kun kolme päivää sitten kirjoitin miten suomalaisviestimet huomioivat Hiroshiman atomipommin merkkivuoden, niin tehdään pikakatsaus myös tänään. Näin siis ainakin nettisivuilla:
Hesari ei kirjoittanut Nagasakista sanaakaan. Yleltä löytyy pieni maininta muistotapahtumasta. Ilta-Sanomat, Iltalehti, Turun Sanomat, Keskisuomalainen ja Kansan Uutiset ovat julkaisseet STT:n lyhyen uutisjutun sellaisenaan, osin otsikointia vain muuttaen. Aamulehdessä ei ole mainintaa, ei myöskään Verkkouutisissa.
STT:n lyhyessä uutisessa kerrotaan, että Nagasakin atomipommi-iskussa kuoli ”kymmeniä tuhansia ihmisiä”, ja että ”Ydinpommien roolista toisen maailmansodan loppuvaiheessa on yhä kiistaa. Jotkut historioitsijat katsovat, että ne säästivät ihmishenkiä, koska Yhdysvaltain ei tarvinnut tehdä maahyökkäystä Japanin pääsaarille. Toisten mielestä ydiniskut olivat tarpeettomia, koska Japanin tappio oli jo varma.” Yhdysvaltojen tekoa ei tämän enempää kritisoida.
—o0o— —o0o— —o0o— —o0o— —o0o—
STT:n uutispätkässä kerrotaan lisäksi, että ”Japanin pääministeri Shinzō Abe ilmoitti Hiroshiman pommi-iskun muistopäivänä torstaina, että Japani aikoo ehdottaa ydinaseiden kieltämistä YK:n turvallisuusneuvostossa myöhemmin tänä vuonna.
– Ainoana maana, johon on koskaan hyökätty atomipommilla, meillä on velvollisuus luoda maailma ilman ydinaseita, Abe sanoi.”
Uutisessa jäi kuitenkin mainitsematta se, mitä Abe jätti sanomatta ja joka nosti monilla hiuskarvat pystyyn.
Abe ei nimittäin maininnut Hiroshimassa pitämässään puheessa kolmea ydinaseiden vastaista periaatetta, mistä nousi skandaali ja kysymysryöppy seuraavana päivänä parlamentissa. Kolmen periaatteen mukaan Japani ei omista eikä valmista ydinaseita, eikä myöskään salli muiden maiden tuoda ydinaseita Japaniin.
Tarkoittaako hiljaisuus sitä, että Japani on muuttamassa näkemyksensä ydinaseista, Abelta kysyttiin. Japanin pääministeri on aina maininnut erikseen ydinaseperiaatteet atomipommien uhrien muistopuheessa, ja myös Abe on maininnut ne aikaisemmissa puheissaan. Nyt Abe kierteli asiaa ja totesi että se on itsestään selvyys, jota ei tarvitse ääneen todeta. Kritiikin edessä Abe joutui myöntymään ja luki ydinaseiden vastaiset periaatteet ääneen Nagasakissa.
Myös viime vuonna Shinzō Aben puhe herätti kritiikkiä. Tuolloin puhe oli kopio edellisvuoden puheesta, vain muutama kohta oli muutettu.
—o0o— —o0o— —o0o— —o0o— —o0o—
Pääministeri Abe on tällä hetkellä Japanin vihatuin mies. Häntä syytetään diktaattoriksi, ja viime viikkojen ja kuukausien ajan kymmenet tuhannet japanilaiset ovat marssineet kaduilla osoittaakseen mieltään Aben toimia vastaan.
Shinzō Abe on muuttamassa Japanin rauhanomaista perustuslakia poistamalla sen 9. artiklan. Suurin osa Japanin kansalaisista on täysin tätä vastaan. Lisäksi Abe on runnomassa läpi ”turvallisuuslakia”, joka antaisi Japanille mahdollisuuden ”puolustaa” liittolaisiaan, jos näitä kohtaan isketään. Sanakäänteiden takaa voi helposti lukea, että liittolaisella tarkoitetaan Yhdysvaltoja ja että käytännössä se tarkoittaisi sitä, että Japanista tulisi sotia käyvä mahti maailmassa. Toisen maailmansodan jälkeen Japanin armeija on ollut nk. puolustusjoukot, joilla on ollut oikeus vain puolustaa maata, ei hyökätä.
Abea vastaan ovat nousseet tavallisten kansalaisten lisäksi lukuisat julkisuuden henkilöt, kuten Nobel-palkittu kirjailija Kenzaburo Ōe, anime-ohjaaja Hayao Miyazaki, 93-vuotias buddhistinunna Jakuchō Setouchi, journalisti Sōichiro Tawara, uutiskasvo Shuntaro Torigoe sekä oikealle kalleellaan oleva manga-artisti Yoshinori Kobayashi. Myös suosittu kirjailija Haruki Murakami on ilmaissut huolensa Aben politiikan suunnasta ja Japanin sotarikosten vähättelemisestä.
—o0o— —o0o— —o0o— —o0o— —o0o—
Miksi Aben ja hänen ajamansa politiikka on oleellista nostaa esiin Nagasakin atomipommien uhrien muistotilaisuuden kohdalla? Siksi, että sotaisa ja menneisyytensä unohtava Japani ei ole kenellekään toivottava.
Japani on merkittävä sotilasmahti, joka on tänä vuonna hyväksynyt valtavan maanpuolustusbudjetin. Maa on toisen maailmansodan jälkeen ollut sekä Yhdysvaltain alainen että kauniisti sanottuna liittolainen. Jos Japani siis muuttaa puolustusvoimansa täysmittaiseksi armeijaksi Yhdysvaltain rinnalle, nousee kolmannen maailmansodan uhka merkittäväksi.
Eli olisi suomalaismediallakin kirjoitettavaa. Mutta saneleeko joku meilläkin säännöt siitä, mistä kirjoitetaan ja mistä ei? Tai miten kirjoitetaan? Kas siinä kysymyksiä pähkäiltäväksi.
Lisää englanniksi mm. näistä lähteistä:
- AJW: Anxiety rises over Abe omitting non-nuclear principles from Hiroshima speech (7.8.2015)
- Japan Times: Exclusion of nonnuclear principles from Abe’s Hiroshima speech causes stir (6.8.2015)
- South China Post: Thousands of protesters rally against Japan PM Shinzo Abe’s security bills (14.6.2015)
- India Today: Japan approved largest-ever defence budget to strengthen country’s military (15.1.2015)
- The Diplomat: Japan Approves Largest-Ever Defense Budget (14.1.2015)
- Democrrazy Now!: Japanese Nobel Laureate Kenzaburo Oe on 70th Anniv. of US Atomic Bombings of Hiroshima and Nagasaki (6.8.2015)
Lisäksi Ylen Sari Taussin reportaasit Japanista ovat olleet kiinnostavaa luettavaa. Hesari puolestaan kirjoitti Hiroshimasta ja Nagasakista kesäkuussa, kun hibakushat eli atomipommeista selvinneet vierailivat Suomessa. Tuolloin tosin kommenttilaatikossa ydinvoiman puolesta buffaajat yrittivät tehokkaasti vaientaa ydinsodan vaaroista varoittaneiden ihmisten äänen.
—o0o— —o0o— —o0o— —o0o— —o0o—
Lisäys 10.8.2015: Disney aiheutti pienen skandaalin twiittaamalla eilen toivottamalla japaniksi ”hyvää ei-minkään-päivää”. Amerikkalaisyhtiö poisti twiittinsä pian ja pyysi anteeksi. Sattumaako? Tuskin.
Walt Disney kun on paljon muutakin kuin lapsille tarkoitettuja hassuja animaatioita. Toisen maailmansodan aikana Disney toimi tiiviissä yhteistyössä Yhdysvaltain armeijan kanssa ja teki sille lukuisia propagandaelokuvia. Disney on myös tuottanut amerikkalaisen, vuonna 2001 ilmestyneen elokuvan Pearl Harbor.
Disney-tweetistä uutisoi Suomessa MTV, muualla mm. South China Morning Post, Business Indsider, Daily Mail ja Yahoo News. Disneystä lisää mm. täällä ja lista Disneyn Yhdysvaltain armeijalle toisen maailmansodan aikana tekemistä elokuvista löytyy Wikipediasta.