Tuottoisa shungiku

Shungiku (tai syungiku, Chrysanthemum coronarium) tunnetaan Suomessa nimillä vihanneskrysanteemi, kruunupäivänkakkara ja kruunukakkara. Nimistä ensimmäinen viittaa kasvin hyötykäyttöön, kaksi jälkimmäistä sen kauniisiin kukintoihin. Koska vihanneskrysanteemi on nimenä pitkä ja hankala, käytämme tällä sivustolla siitä sen japaninkielistä nimeä.

Japanissa shungiku on etupäässä talvivihannes, mutta meillä Suomessa sitä kasvatetaan kesällä. Siemenet kylvetään suoraan avomaalle ja peitellään kevyesti; kylvöksen voi tehdä melko tiiviiksi. Ensimmäiset siemenet kylvetään toukokuun paikkeilla, mutta myöhemminkin onnistuu: kylvämällä shungikua eri aikoihin saa nuoria lehtiä pitkin kesää.

Kasvusto pidetään matalana ja tuottoisana napsimalla kukkanuput pois. Kukkia se ehtii kyllä myöhemminkin. Silloin se alkaa kasvattaa pitkää vartta, joiden päässä avautuvat kullankeltaiset tai valkoreunuksiset kukat. Anna syksyn kukkien kukkia täydessä loistossaan ja muodostaa siemenet – niitä voit käyttää seuraavan vuoden kylvöissä. Kukista saa myös iloisen värisiä kimppuja keittiönpöydälle. Lue loppuun

Kabua kasvimaalle

Nauris eli kabu (brassica rapa L var. rapa) on monikäyttöinen vihannes, joka sopii niin salaatteihin kuin patoihinkin. Japanissa suositaan erityisesti lajikkeita, jotka tekevät valkoiset, pyöreät juuret. Niiden kuori on hienon hieno, eikä sitä tarvitse välttämättä edes poistaa, pelkkä peseminen riittää. Juureksen lisäksi keittiössä käytetään nauriin pehmeät, ravinnerikkaat lehdet. Lue loppuun

Shison kasvatus Suomessa

Mintun sukuinen shiso eli perilla (Perilla frutenscens) on yksivuotinen yrtti, jota käytetään runsaasti japanilaisessa keittiössä. Kasvia on kahta lajia: voimakkaan aromaattinen vihreä shiso (aojiso) sopii erityisen hyvin ruoanlaittoon, kun taas punainen (akajiso) antaa väriä säilöntään.

Shisolla on myös antiseptisia vaikutuksia, minkä vuoksi vihreä shiso on perinteisesti sashimin ja sushin klassinen kumppani. Se sopii mainiosti myös paistetun kalan ja kanan seuraksi, salaatteihin ja salaatinkastikkeisiin ja vaikka pastan päälle ripoteltuna. Isoihin lehtiin voi kietoa palan raakaa kalaa tai paistettua kanaa – vihreää shisoa kutsutaankin myös nimellä ooba eli iso lehti.

Perillan sijaan nimi shiso alkaa nykyään vakiintua myös länsimaissa. Punainen shiso tunnetaan Suomessa myös veripeippinä, jota on käytetty aikaisemmin koristekasvina. Yleensä niin vehreällä kasvimaalla ornamentaalinen, punainen shiso onkin kaunis katseenvangitsija. Lehdillä voi myös koristella ruoka-annoksia, ja jos punaista shisoa tulee runsaasti, siitä voi keittää herkullista mehua.

Vihreän shison siemeniä saa hyvinvarustetuista ja eksoottisia siemeniä myyvistä siemenkaupoista, kun taas punaista shisoa löytyy helpommin, jopa taimina markettien yrttihyllystä. Lue loppuun

Japaninruttojuuri, koristekasvi ja keittiövihannes

Japaninruttojuuri (petasites japonicus) on alkukevään kukkijoita. Sen pulleat ja punertavat nuput kurkistavat sulavan lumen alta, ja hetken päästä tummassa maassa tuikkivat tähtimäiset, raikkaan vaaleanvihreät kukat.

Suomessa japaninruttojuurta kasvatettiin alunperin kartanoiden pihoilla, mistä se osittain on karannut myös luontoon. Pihapuutarhurit ovat ihastuneet japaninruttojuuren valtaviin lehtiin, joiden mukaan kasvia kutsutaan myös jättiläisruttojuureksi. Se viihtyy sekä aurinkoisilla että varjoisilla paikoilla, eikä pahastu savimaastakaan, ja on suhteellisen helppo kasvatettava.

Kotimaassaan Japanissa kasvi tunnetaan nimellä fuki, ja sitä arvostetaan siellä herkullisena vihanneksena, josta käytetään nuput, varsi ja jopa lehdet. Kasvi sisältää lievää myrkkyä (aku), joka poistetaan kevyellä ryöppäämisellä (akunuki). Tämän jälkeen japaninruttojuuresta saa mainion lisän kotikeittiöön.

  Lue loppuun

Muita kasveja japanilais-suomalaiselle kasvimaalle

Japanilaista ruoanlaittoa silmällä pitäen voi omalle kasvimaalle kylvää paitsi perijapanilaisia, myös meille yleisesti tuttuja juureksia ja vihanneksia. Monet niistä ovat perusraaka-aineita myös Japanissa. Esimerkiksi peruna, sipuli ja erilaiset pavut ovat olennainen osa japanilaista keittiötä, samoin meillä vähemmän käytetyt pinaatti ja munakoiso.

Vaikka raaka-aineet ovatkin osittain samat, eroaa niiden käyttö melkoisesti Japanissa ja Suomessa. Porkkanaa ei Japanissa lisätä niinkään keittoihin tai tarjota raakaraasteena, vaan käytetään vaikkapa etikkaisiin sunomono-salaatteihin tai nitsuke-patoihin. Eikä pinaattiakaan lisätä keittoon tai lettutaikinaan, vaan paistetaan vaikka pannulla.

Lue loppuun

Japanilaisia keittiökasveja omalle kasvimaalle

Kun kevätaurinko alkaa lämmittää, heräävät viimeisetkin viherpeukalot suunnittelemaan kevään kylvöjä. Aika ei ole suinkaan myöhäinen: monet esikasvatettavista ehtivät vielä mainiosti, ja maanmuokkaustakin saa vielä odotella hetken.

Japanilaisesta ruoasta kiinnostunut viljelijä ilahtuu lukiessaan kevään siemenluetteloita, sillä mukana on nykyään runsaasti aasialaisia keittiökasveja ja yrttejä.

Japanilaisessa keittiössä käytetään paljon meillekin tuttuja perusvihanneksia ja juureksia, kuten perunaa, porkkanaa, sipulia ja kurkkua. Niiden lisäksi kannattaa varata tilaa pinaatille, joka tuppaa olemaan aika kallista Suomessa, sekä erilaisille pavuille, joita voi olla vaikea löytää toriltakaan. Japanilaisresepteissä usein esiintyviä daikonia, goboua, shungikua tai shisoa ei kaupasta taida löytää lainkaan. Valkoiset, makeat kabu-nauriit antavat uuden ilmeen perinteiselle nauriille, ja kabocha-kurpitsaa on ihana lisätä pataan syksyn saapuessa. Kasvihuoneessa viihtyvät puolestaan munakoisot ja eksoottinen okra.

Lue loppuun