Kirjan kannet piiloon

Japanissa pääsee harvemmin kurkistelemaan, mitä vierustoveri lukee. Kirjan kannet on nimittäin yleensä peitetty päällyspaperilla (カバー・ kabaa eli cover). Sitä kysyy jo kirjakauppias: laitetaanko kirjalle päällyspaperi, ja suurin osa asiakkaista nyökkää hyväksyvästi. Palvelu on luonnollisesti maksuton.

Kirjakaupan mainospaperin sijaan voi toki hankkia kauniit kankaiset kuoret, joita myydään kirjakaupoissa ja paperitavaraliikkeissä. Niiden ongelma on kuitenkin se, että kirjat tuppaavat olemaan eri kokoisia, pitää siis olla erilaisia kuoria eri kirjoille.

Kirjahyllyssä kirjat ovat tietenkin ilman kuoria, niitä käytetään lähinnä julkisilla paikoilla. Miksi? Antaahan se yksityisyyttä. Ei kaikkien tarvitse nähdä, mitä itse lukee. Oli se sitten romantiikkaa, uusinta Murakamia, salapoliisitarinoita tai George Orwellia… Ja toisaalta, kyllähän ne päällyspaperit toki sitä kirjaakin suojaavat.

 

Mainokset

Kirjoja Tokiosta: Books Kinokuniya (Shinjukun päämyymälä)

kinokuniya

Japanista kannattaa tuoda tuliaisena kirjoja. Jos matkalaukkuun ei mahdu, niin laittaa sitten vaikka pakettia menemään. Tokiossa paras osoite on ehdottomasti Books Kinokuniya, joka tarjoaa kirjallisuutta ja lehtiä paitsi tietenkin japaniksi, myös englanniksi, saksaksi, ranskaksi, espanjaksi ja niin edelleen.

Suurin valikoima vieraskielisiä kirjoja löytyy Etelä-Shinjukun Takashimaya Squaren haaraliikkeen kuudennen kerroksen osastolta, mutta koska kyseisen kirjakaupan kaikki muut kerrokset on viime vuonna suljettu, kävimme tällä kertaa katsastamassa Shinjukun päämyymälän valikoimat. Ei ollenkaan hullumpaa: yhdeksän kerrosta kirjoja + pari kellarikerrosta päälle! Pitäisikö lähettää Bonnierin ja Akateemisen kirjakaupan väki (tai lähinnä omistajaporras) opintomatkalle?

Katutasossa olevan kauppakadun Books on Japan -myymälään on koottu nimensä mukaisesti Japanista kertovaa englanninkielistä kirjallisuutta: kaunokirjoja, tietokirjoja, matkakirjoja, designia, mangaa, ruokakirjoja, historiaa, askartelua, taidetta, puutarhoja – mitä vain mieleen tulee. Sen lisäksi on vieraskielisen kirjallisuuden osasto erikseen seitsemännessä kerroksessa, jonne on koottu muutakin kuin Japani-aiheista kirjallisuutta.

Times Squaren myymälään verrattuna päämyymälä on ehkä vähän pienen ja vanhan oloinen, mutta se johtunee vain siitä että vertailukohde on niin mahtava. Se kuitenkin valituksesta, sillä Books Kinokuniya – kumpi tahansa liikkeistä – on joka tapauksessa kirjaharrastajan taivas.

Books Kinokuniya (honten eli päämyymälä)
Sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä Shinjukun asemalta (Higashi-guchi eli East exit)
Avoinna joka päivä klo 10–21

kinokuniya_booksonjapan
Books on Japan -osasto sijaitsee kauppakäytävällä ensimmäisessä kerroksessa.
kinokuniya_books_on_japan
Kirjoja Japanista (ja tax free päälle)
kinokuniya_booksonjapan004
Tyyliä ja arkkitehtuuria…
kinokuniya_booksonjapan005
Klassista kaunokirjallisuutta ja uusimpia nimiä…
kinokuniya_japanese_literature
Lisää löytyy seitsemännestä kerroksesta, ja jos kaipaa muutakin kuin japanilaista kertomakirjallisuutta, sitäkin löytyy…
kinokuniya_kerros
Kyllä tästä valikoimasta luulisi lukemista löytyvän!

 

Miten Suomi näkyy Japanissa?

moominJapanilaiset rakastavat Suomea. Tai ainakin moni tuntuu rakastavan muumeja, revontulia ja pelkistettyä skandinaavista muotoilua, johon on sekoitettu ripaus peppipitkätossumaista villiyttä. Iloisia värejä ja räsymattoja.

Viime aikoina japanilaiset tuntuvat ihastuneen myös suomen kieleen. Napakoihin sanoihin, joissa on mielellään pisteitä a:n ja o:n päällä. Blogeissa on vilissyt kuvia naistenvaatekaupoista, jotka ovat saaneet meikäläisittän erikoiselta kuulostavat nimet, kuten Ehkä söpö, Olohuone tai Otan tämän.

Mutta miten suomalainen muotomaailma ja kieli todellisuudessa näkyy japanilaisessa katukuvassa? Totta puhuen aika vähän. Mutta siellä täällä kuitenkin, erityisesti kuitenkin kirjakaupoissa. Tässä muutama esimerkki:

pikkumyy_pussukka

Muumipeikkoakin suosituimpia hahmoja tuntuvat olevan Pikku Myy eli Mii ja hattivatit eli nyoronyoro. Tässä ne ovat päässeet erilaisten pussukoiden kuoseihin.

minaperhonen

Minä perhonen on oikeastaan edelläkävijä, sillä tämän nimen antoi  muotisuunnittelija Akira Minagawa yritykselleen jo 20 vuotta sitten. Minagawa on Suomi-fani ja vieraili Suomessa ensimmäisen kerran jo 19-vuotiaana. Innostus Suomeen tuli muotoilun kautta: Minagawan vanhemmilla oli huonekaluliike, jossa oli myynnissä myös suomalaisia huonekaluja.

kiitos_lehti

Kiitos on nätti ja napakka sana ja sopii mainiosti myös terveellisestä ja kauniista elämästä kertovan naistenlehden nimeksi. Mitään muuta suomalaisuuteen liittyvää ei kansien sisältä tosin löydy.

marimekko_kassi

Niin paljon kuin japanilaiset intoilevatkin suomalaisesta designista ja muodista, yllättävän vähän sitä näkyy katukuvassa. Vaan joskuspa kumminkin! Yksikään suomalainen ei voi olla huomaamatta Maija Isolan punaista unikkokassia, vaikka se vain vilahtaisi ohi japanilaisessa raitiovaunussa.

marimekko_kirja

Marimekkoa on tarjolla myös kirjakaupassa. Stailinginakin.

finnishdesigners_kirjaJa ihka uusi, viime vuonna ilmestynyt kirja Finnish Designers at home vie nimensä mukaisesti suomalaisten muotoilijoiden kotiin. Mistä tulevat ne ideat? Miten muotoilijat itse asuvat ja sisustavat? Selväksi tulee, että paitsi suomalaisella designilla myös mm. vanhoilla kunnon räsymatoilla!