Tokiota taksin ikkunasta

Olen muutamaan otteeseen postaillut näitä taksin ikkunasta otettuja Tokion siluetti- ja rakennuskuvia, mutta nyt ajattelin pistää useamman kerralla. Eli reitti on Odaiban suunnalta kohti kaupungin keskustaa, yleensä näytän ottavan kuvia Ginzaan saakka ja sitten jotenkin unohdan koko jutun.

Tämä kuvasarja on niin rehellinen kuin suinkin voi. Tältä Tokio näyttää satunnaisena arkipäivänä autosta käsin. Vaikka rakennukset ovat, tai ainakin moni niistä, kuuluisia, ei niiden läpi kuulla havainnekuvista tuttu taivaallinen valohämy eivätkä hoikat pahvi-ihmiset kuljeskele niiden edustalla kepeästi jutustellen. Ei. Arkkitehtoninen laatikko on laatikkoa ja modernin kaupungin harmaus harmaata. Vanhemmiten vielä harmaampaa. Ilmansaasteet, sää, rakennusmateriaali, katsantokulma, kaikki vaikuttaa kokonaisuuteen.

Mutta kyllä Tokiota kannattaa näinkin katsella. Siispä taksin kyytiin ja menoksi. Kas tässä.

Edessämme häämöttää Sateenkaarisilta eli Rainbow Bridge. Nimensä se on saanut siksi, että illan tullen valot värjäävät sen sateenkaaren värein. Silta valmistui vuonna 1993, ja siitä on sittemmin muodostunut yksi Tokion maamerkeistä.

Tätä asuintaloa jaksan aina ihmettellä. Millaista olisi asua tällaisessa kerrostalokompleksissa, jonka parvekkeet antavat suoraan kaupunkimoottoritielle? Parvekkeilla ei tietenkään juuri oleskella, vaan korkeintaan kuivatetaan pyykkiä. Taustalla häämöttää Fuji TV:n rakennus, josta kirjoitin aiemmin täällä.

Näkymä sateenkaarisillalta. Nuo kaksi raidallista pilvenpiirtäjää kuvan vasemmassa kulmassa näkyvät muistaakseni myös Hama rikyu -puutarhasta käsin. Toisin sanoen tuhrivat kauniin puutarhan seesteisen maiseman…

Käännytään toiseen suuntaan. Oi kun on nättiä! Hehe…

Sitten tulee mielenkiintoinen arkkitehtoninen luomus. Se on tuo keskellä oleva kuutiotalo. Katsotaanpa hiukan lähempää…

Kas tässä. Maailmankuulun arkkitehdin, Kishō Kurokawan (1934–2007) metabolistista tyylisuuntaa edustava Nakagin Capsule Tower. Vuonna 1972 (yhdessä kuukaudessa) valmistunut rakennus on tätä nykyä lähes tyhjillään ja pahoin rapistunut, mutta aikoinaan se on edustanut arkkitehtuurin uusimpia tuulia. Estetiikasta voidaan olla montaa mieltä, mutta hulluhan tämä rakennus on, asuin- ja toimistokuutioita on tarkoitus voida yhdistellä, ja alunperin se on suunniteltu Tokion poikamies-salarymanien tarpeisiin. Ja heitähän riittää… Tai oli ainakin ajatus riittävän. Rakennus ei saanut jatkoa, mutta kaikki taitavat tietää kapsulihotellit, joissa on aika samankaltainen idea. Työmuurahaisille tarkoitettu. Täällä lisää kuvia myös sisältä.

Tähän päättyy tämänkertainen taksimatkakuvaus. Ginza loistaa pimeyden laskettua kaikissa neonvalon väreissä, mutta harmaana arkipäivänä moottoritieltä katsottuna sen loisto on… no, hiukan hukassa.

Lisää taksiajeluita seuraa, jos vain muistan kuvia ottaa!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s