Fukushiman valheet (saksalainen dokkari)

Vaikka saksalaisen Johannes Hanon dokumenttielokuva Fukushiman valheista (Die Fukushima Lüge, ZDF Zoom, 2012) ilmestyikin alunperin jo pari vuotta sitten, on se edelleen ajankohtainen. Siksikin, että Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus alkaa vähitellen unohtua ja sen vaikutuksia vähätellään.

Dokumentista on näytetty Saksan televisiossa tänä vuonna 43 minuuttia pitkä versio, jonka voi katsoa ZDF Zoomin sivuilla. Ylläoleva YouTubesta löytyvä englanniksi tekstitetty pätkä on lyhyempi, noin 29 minuuttia.

Dokumentti kertoo japanilaisesta korruptiosta, asiakirjojen vääristelyistä sekä suoranaisista valheista. Se kertoo myös Japanin nk. ”ydinvoimakylästä”, korruptoituneesta verkostosta, jonka muodostaa TEPCO (Tokyo Electric Power company), Japanin hallitus sekä yliopistotutkijat.

Hano haastatteli dokumenttiaan varten Fukushimassa ja muissa Japanin ydinvoimaloissa  pitkän uran tehnyttä ydinvoimainsinööriä, Fukushiman Dai-ichi-voimalassa olevia virheitä ja puutteita huomannutta amerikanjapanilaista ydinvoimainsinööriä, Japanin entistä pääministeriä Naoto Kania, Fukushiman entistä kuvernööriä Eisako Satoa, valtiopäivämies Taro Konoa, tunnettua seismologia sekä TEPCO:n  edustajia, joilla oli vaikeuksia vastata esitettyihin kysymyksiin.

Parsan keittäminen japanilaisittain (eli kuorien kera)

parsa001

Parsa-aika on taas parhaimmillaan. Yksi pitää vihreästä, toinen valkoisesta, kolmas molemmista. Vihreä ja valkoinen parsa (アスパラ・asupara) ovat tismalleen sama kasvi, valkoinen on vain kasvatettu pimeässä tai mullan alla. Sen maku on hienostunut, tyvipäästä joskus hieman karvaskin. Japanissa vihreä parsa on tavallisempi, valkoista pidetään arvokkaana (ja hinnakkaana) erikoisuutena.

Parsat syödään usein keitettynä tai höyrytettynä, ja tässä tuleekin se japanilainen vinkki. Parsat kannattaa nimittäin kuoria hyvin ja keittää sitten kuoriensa kera: saat samalla mitä mainioimman keittoliemen! Sen voi käyttää liemipohjana erilaisiin keittoihin tai patoihin tai siitä voi tehdä japanilaisen osuimono-keiton ja tarjota misokeiton sijaan. Tukevat valkoiset ja violetit parsat vaativat pitemmän keittoajan kuin vihreä.

VALKOISEN PARSAN KEITTÄMINEN JAPANILAISEEN TAPAAN

  1. parsa002Pese parsat huolellisesti ja poista puiseva tyvi napsauttamalla parsat poikki sopivasta kohtaa.
  2. Kuori parsat tyvestä nuppuun asti kuorimaveitsellä.
  3. Keitä vettä kattilassa ja mausta suolalla ja lorauksella sitruunanmehua tai etikkaa (happoisuus estää parsoja tummumasta).
  4. Lisää  parsojen kuoret ja napsautetut tyvet kiehuvaan veteen.
  5. parsa003Lisää kuoritut parsat. Keitä paksuja valkoisia parsoja noin 7–10 minuuttia niiden paksuudesta riippuen.
  6. Nosta parsat vedestä ja tarjoa sellaisenaan voisulan tai majoneesin kanssa tai lisää vaikkapa pastan päälle.
  7. Siivilöi liemi ja käytä se liemipohjana keittoihin tai patoihin tai tee siitä osuimono-keitto: tarkista maku ja lisää suolaa tarvittaessa; jaa liemi kulhohin ja lisää hiukan wakamea ja muutama parsan pala. Tarjoa heti japanilaisella aterialla lisukkeena.

 

Japanilaiset sisätossut, surippa

surippaaPerjantain kuva&sana-sarjan tämän kertaisena teemana on sisätossut, surippa. Sana tulee englannista: slipper kääntyy katakanaksi スリッパ, mikä puolestaan romanisoidaan muotoon surippa, mutta lausutaan jotakuinkin slippa.

Japanilaiset eivät kulje sisätiloissa kengät jalassa, mutta eivät myöskään sukkasillaan kuten meillä on tapana. Kengät riisutaan eteiseen, minkä jälkeen japanilainen sujauttaa tossut jalkaansa hämmästyttävän sukkelasti. Jalalla ei lattiaan juurikaan kosketa.

Minne tossusillaan sitten mennään? Kaikkialle paitsi tatamille. Ja matolle. Tai vessaan. Tatamille ja matolle astutaan sukkasillaan, mutta vessassa odottavat yleensä vessatossut, toire(no)surippa (kuvassa). Itse asiassa tapa on ihan kätevä: vessan oven edessä olevat tossut osoittavat selkeästi, että paikka on varattu. Vaikka toki kyse on ennen kaikkea hygieniasta. Ja niin, vessatossuilla ei enää jatketa matkaa muualle asuntoon, vaikka näin voikin satunnaiselle vierasamaalaiselle vieraalle joskus käydä. Käsi ylös, kuka ei ole näin tehnyt!

Omia tossuja ei tietenkään tarvitse tuoda mukanaan, vaan yleensä kodeista löytyvät vierastossut. Eikä tämä tossujuttu tietenkään rajoitu vain koteihin, vaan ne löytyvät usein myös ravintoloista, izakayoista ja muista paikoista, missä kengät joutuu riisumaan. Kuvassa olevat vessatossut on kuvattu temppelin toiletissa.

Hama rikyu – puutarha pilvenpiirtäjien puristuksissa Tokiossa

hamarikyu001

Yksi Tokion kuuluisimmasta – ja hämmentävimmistä – puutarhoista on Tsukijin kalatorin lähellä oleva Hama Rikyuu Onshi Teien (浜離宮恩賜庭園) eli tuttavallisemmin Hama rikyu. Kontrasti harmonisen puutarhan ja kalseiden pilvenpiirtäjien välillä on tyypillistä Japania.

Edo-kaudella (1603–1867)  feodaaliherran yksityishuvilan puutarhaksi ja sorsastusmaiksi rakennettu ja myöhemmin keisarillisiin tiluksiin liitetty puutarha avattiin yleisölle sodan jälkeen vuonna 1946. Puisto on kooltaan 250,165 m². Nykyään se tunnetaan erityisesti surrealistisista näkymistään: kuvankauniin puutarhan laidalla nousevat Shiodomen jättimäiset pilvenpiirtäjät tuntuvat kaatuvan puutarhan niskaan.

Puutarhan keskellä olevan lammen merivesi tulee vieressä olevasta Tokionlahdesta. Alunperin vesi vaihtuikin vuorovesien mukaan. Lammen rannalla voi nauttia kupin matcha-teetä ja sesonkihenkisen wagashi-makeisen. Puutarhasta löytyvät myös kirsikka- ja luumupuita, kosmosniitty sekä pionipuutarha. Syksyn ruskasta vastaavat japaninvaahterat ja neidonhiuspuut (ginkgo biloba).

Hama rikyuu on pilvenpiirtäjistä huolimatta vierailun arvoinen paikka. Etenkin, jos käyt Tsukijin kalatorilla, kannattaa sen jälkeen kuljeskella hetki vehreässä puutarhassa. Otemon- ja Nakanogomon-porteilta saa halutessaan lainaksi puutarhan historiasta kertovan audio-oppaan.

HAMA RIKYU
Avoinna: 9–17 (viimeinen sisäänpääsy 16.30)
Suljettu:  29.12. – 1.1.
Pääsymaksu: 300 jeniä
Lähimmät JR- ja metroasemat: JR Shimbashi, Shiodome
Lisätietoa: Japan Guide, Hama Rikyu Gardens

hamarikyu_conrad
Teehuoneen takana nousee pelottavan näköinen toimistotalokompleksi.
hamarikyu_tee
Matcha-teetä, wagashi ja näkymät. Kauniit tai kauheat, miten kukakin sen näkee.
hamarikyu_puutarhurit
Puutarhurit työssään.
hamarikyu_silta
Kun oikein yrittää, voi hetkeksi unohtaa ympärillä nousevat pilvenpiirtäjät. Ja melkein lentää ajassa takaisin Edo-kaudelle… Mitä ajattelisivat sen aikaiset ihmiset nykyisestä Tokiosta? Kääntyvätkö haudassaan?