Sushi – muutamia huomioita

sushiya
Sushiravintolassa Tokiossa. Vasemmalla makizushia, keskellä lajitelma nigirizusheja, oikealla etikkaista inkivääriä (gari). Valmista ei toki tarvitse odotella, parhaimmillaan sushit ovat heti kun sushimestari nostaa ne eteesi!

Perjantain kuva&sana -sarja jatkuu kaikille tutulla sanalla sushi. Mistä moinen valinta? Koska se (on niin hyvää ja koska se) antaa hyvän tilaisuuden korjata muutama aiheeseen liittyvä väärinkäsitys.

Sushi on siis riisietikalla (su) maustettua riisiä, jonka päälle asetetaan raakaa tai kypsennettyä merikalaa tai muita meren antimia, joskus myös vihanneksia, kuten avokadoa, tai lihaa. Erilaisia susheja ovat esimerkiksi suupalan kokoiset nigirizushit, rullaksi pyöritellyt makizushit, noritötteröksi kieräytetyt temakizushit ja laakeasta kulhosta tarjotut chirashizushit.

Japanilaiselle sushi tarkoittaa ensisijaisesti nigirejä. Ne ovat sushin aatelia, ja muut, kuten makisushit ja temakit ovat sivuosassa. Chirashi on puolestaan ihan oma juttunsa, ja kuuluu olennaisena osana esimerkiksi nukkienpäivään.

Sitä vastoin länsimaissa makisushit ovat saavuttaneet suuren suosion, ja moni ymmärtää sushin nykyään makisushina. Jotta väärinkäsityksiltä säästyttäisiin, olisi parempi kuitekin puhua makisushista makisushina. Yksinään niitä ei yleensä tarjota, mutta eväsretkillä ne ovat oivallisia! Makirulla sitä vastoin on sikäli hassu sana, että se tarkoittaa rullarullaa 🙂

Japanissa sushi on ennen kaikkea ravintolaruokaa. Kotona sitä ei valmisteta, osin siksi, että sushilajitelmaan tarvitaan montaa eri lajia täytteitä (neta) ja niiden on oltava mahdollisimman tuoreita. Sushia pidetään myös erityisherkkuna, jota moni syö (median antamasta kuvasta poiketen) itse asiassa ehkä kerran vuodessa, jos sitäkään. Tai hautajaisissa, jolloin sushin laatu ei ole yleensä kovin korkea.

Parasta sushia saakin hyvässä sushiravintolassa, jossa ei muita ruokalajeja tarjotakaan. Tie sushikokiksi on pitkä: ensimmäiset kymmenen vuotta opetellaan riisin valmistamisen taitoa ja vasta sitten pääsee koskemaan veitseen. Eli jos omat kotisushisi eivät muistuta Japanissa maistamiasi susheja, niin tässä on siihen yksi syy. Mutta se ei tietenkään estä nauttimasta kotonakaan valmistetuista susheista!

Sana sushi voidaan kirjoittaa monella eri tavalla, tässä yleisimmät:

 

すし・鮨・スシ・寿司

 

Kaikki nämä luetaan siis sushi. Sana voidaan myös translitteroida eri tavoin: amerikkalaistumisen myötä tavallisin kirjoitusasu on nykyään Hepburn-järjestelmän mukaisesti sushi h-kirjaimen kera, mutta aiemmin se kirjoitettiin muodossa susi.

Ja jos tarkkoja ollaan, suomeksi sushi pitäisi tavuttaa sus-hi, joten sikälikin meillä oikea kirjoitusasu pitäisi olla susi tai hatun kera suši. Mutta susista tulee suomalaiselle mieleen sudet… Eli sus-heilla mennään, ainakin toistaiseksi.

Se sushista tältä erää, palaan aiheeseen varmasti uudelleen (ja uudelleen)!

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Sushi – muutamia huomioita

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s